Ensimmäiset viikot vastasyntyneen kanssa ovat yhtä syöttämistä, röyhtäytystä ja yritystä nukkua edes vähän. Jossain välissä neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö kysyy: «Kuinka usein vauva syö?»
Ja mietit: No hyvä kysymys, miten ihmeessä tuon muka lasken?
Yksi yksinkertainen ajatus helpottaa paljon: imetys- ja ruokintavälit lasketaan yhden syötön alusta seuraavan syötön alkuun. Kun tämän ymmärtää, muu palikka loksahtaa paikalleen.
Käydään asia läpi käytännönläheisesti ja turhaa hienostelematta.
Kun puhutaan siitä, kuinka usein imettää tai miten usein vauva syö, tarkoitetaan yleensä sitä, kuinka pitkä aika on syötön alusta seuraavan syötön alkuun.
Jos siis mietit, miten laskea aika ruokintojen välillä, nyrkkisääntö on:
Laske ajanjakso yhdestä syötön alusta seuraavan syötön alkuun.
Ei lopusta. Ei siitä, kun vaihdat puolta. Vaan alusta.
Oletetaan, että vauvasi:
Imetysväli on 2,5 tuntia.
Lasket siis 10.00 → 12.30, et 10.40 → 12.30.
Vaikka ensimmäinen imetyskerta kesti 40 minuuttia, vastaus kysymykseen «kuinka pitkä on ruokintaväli» on tässä tilanteessa 2,5 tuntia.
Suomalaisessa neuvolatyössä, synnytysosastoilla ja imetysvastaanotoilla käytetään juuri tätä alusta alkuun -tapaa, kun puhutaan imetysväleistä ja vastasyntyneen ruokintaväleistä.
Tämä kohta hämmentää monia, etenkin kun vauva torkahtelee rinnalle, havahtuu, hamuaa taas ja sinusta tuntuu, että imetät tauotta.
Hyvä ajattelutapa on tämä:
Yleensä kyse on yhä samasta syötöstä, jos:
Kaikki tämä lasketaan tavallisesti yhdeksi ruokintakerraksi. Se on vain yksi pitkä, vähän pätkivä syöttö.
Usein uusi syöttö, jos:
Silloin kyseessä on tavallisesti uusi ruokinta, ja aloitat seuraavan imetysvälin laskemisen tästä uudesta aloitusajasta.
Nämä aikarajat eivät ole tiukkoja lääketieteellisiä sääntöjä, mutta ne vastaavat aika hyvin sitä, miten suomalaiset kätilöt, neuvolan terveydenhoitajat ja imetysohjaajat yleensä puhuvat siitä, mitä lasketaan yhdeksi ruokinnaksi.
Epäselvissä tilanteissa voi ajatella kokonaisuuksina: yksi melko yhtenäinen ruokintajakso, jossa on vain lyhyitä taukoja, on yleensä yksi syöttö.
Kaiken tämän seuranta voi tuntua näpertelyltä, kun olet valmiiksi väsynyt. Ruokintavälit eivät kuitenkaan ole vain hupia varten. Ne auttavat sekä sinua että terveydenhuoltoa hahmottamaan:
Neuvolassa kysytään usein esimerkiksi:
Jos lasket ruokintavälit syötön lopusta, ei alusta, ruokintavälit kuulostavat pidemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Se voi:
Kun käytät alusta alkuun -tapaa, vastauksesi vastaavat sitä, mitä ammattilaiset tarkoittavat, kun he puhuvat siitä, kuinka usein syöttää vauva.
Vastasyntynyt, etenkin ensimmäisten viikkojen aikana, syö yleensä rintaa vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa. Tätä haarukkaa käytetään Suomessa niin synnytysosastoilla kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja neuvoloiden materiaaleissa. Se tarkoittaa usein käytännössä:
Jos siis pohdit, kuinka usein imettää tai millaiset ruokintavälit ovat tavallisia, voit hahmotella karkeasti näin:
Tärkeintä on kokonaiskuva ja sen rinnalla muun muassa:
Kun imetysvälit on laskettu oikein, saat vauvan ruokinnasta paljon selvemmän kuvan kuin toteamalla vain «tosi usein» tai «ihan koko ajan».
Juuri kun tuntuu, että olet saanut jonkinlaisen rytmin kiinni, vauva aloittaa tiheän imun kauden eli niin sanotun cluster-feedingin.
Tiheä imeminen tarkoittaa, että vauva:
Tämä voi liittyä kasvupyrähdyksiin, mutta kuuluu myös ihan normaaliin vastasyntyneen ruokintakäyttäytymiseen. Se ei tarkoita, ettei maitosi olisi riittävää tai «tarpeeksi tuhtia». Useimmiten se on vauvan tapa:
Jos haluat olla stressaamatta, voi ajatella, että tiheä imeminen on yksi pitkä tiheän imun jakso, ei merkki siitä, että vauvan normaali ruokintarytmi olisi rikki.
Teknisesti kyllä, jokainen rintaan tarttuminen on oma ruokintakerta, ja alusta alkuun -sääntö pätee silti. Jos vauva syö esimerkiksi klo 18.00, 18.45, 19.30 ja 20.15, jokainen näistä on oma ruokinta ja välit ovat lyhyitä.
Kun neuvolassa tai ystävä kysyy «kuinka usein vauva syö?», voit kuvata tilannetta esimerkiksi näin:
Näin kerrot sekä oikeat ruokintavälit että sen, että teillä on normaali tiheän imun jakso, ei ongelma, jonka takia imetys olisi epäonnistumassa.
Jos vauva kuitenkin imee todella tiheästi lähes koko päivän, joka päivä, ja sinua huolettaa painonnousu, imetyskipu tai maidon riittävyys, silloin kannattaa hakea apua neuvolasta, imetystukiryhmästä tai imetysohjaajalta (esimerkiksi IBCLC-pätevöityneeltä imetykseen erikoistuneelta ammattilaiselta).
On aika epärealistista olettaa, että univajeessa muistaisit kaiken päässäsi. Useimmat vanhemmat päätyvät lopulta käyttämään jotakin näistä:
Erbyn kaltaiset sovellukset on tehty helpottamaan vastasyntyneen imetyksen, pulloruokinnan ja unipätkien seuraamista. Ne muuttavat arkisen sotkun tiedoksi, jota väsyneet aivotkin jaksavat katsoa.
Näin sovellus helpottaa sitä, miten laskea ruokintavälit ja kuinka mitata imetysvälit:
Napautus käyntiin ja poikki
Kun vauva tarttuu rintaan, napautat «Aloita». Kun imetyskerta päättyy, napautat «Lopeta».
Sovellus kirjaa:
Ruokintavälit automaattisesti
Koska sovelluksella on tarkat aloitusajat, se voi laskea puolestasi:
Ei enää päässälaskua klo 3.00 yöllä.
Kuviot päivien ja viikkojen yli
Ajan myötä alat nähdä, miten teidän oma vauvan ruokintataulukko muotoutuu:
Se voi rauhoittaa. «Aivan, hän syö aina enemmän illalla ja nukkuu vähän pidemmän pätkän puolenyön jälkeen. Tämä on selvästi hänen rytminsä.»
Neuvolakäynnit helpommiksi
Kun terveydenhoitaja kysyy, kuinka usein syöttää vauva ja miten usein teillä käytännössä imetetään, voit avata sovelluksen ja näyttää:
Hähmäinen muistikuva muuttuu selkeäksi tiedoksi, jolloin saadut imetysvinkit uusille äideille ovat paremmin juuri teille sopivia.
Lyhyesti kiteytettynä:
Et joudu seuraamaan jokaista imetystä koko vauva-aikaa. Jo viikon tai kahden tarkempi seuranta voi auttaa ymmärtämään paremmin, millainen teidän vauvan ruokintarytmi on ja lisätä varmuutta, kun joku kysyy sen klassisen kysymyksen:
«No, kuinka usein vauva syö?»