Tutti vauvalle - hyödyt, riskit ja turvalliset käytännöt imetyksen aikana

Tutti on pieni esine, josta riittää mielipiteitä. Yksi vanhempi kertoo sen pelastaneen yöunet, toinen pelkää sen vaikeuttavan imetystä. Joku varoittelee hampaiden vinoutumisesta, ja synnytyssairaalassa tutti saatetaan tarjota vauvalle esimerkiksi verinäytteenoton yhteydessä.

Kannattaako antaa tutti? Ei välttämättä. Monet vauvat eivät koskaan huoli tuttia, eikä siinä ole mitään huolestuttavaa. Toisille perheille tutti on kuitenkin toimiva ja turvallinen apuväline, kun sitä käytetään harkiten. Tarkoitus ei ole saada jokaista vauvaa hyväksymään tutti, vaan punnita tutin edut ja haitat oman lapsen kohdalla.

Lyhyt vastaus: tutista voi olla apua, kun käytölle on rajat

Vauvalla on synnynnäinen tarve imeä. Joskus imeminen kertoo nälästä, mutta usein vauva hakee imemisestä myös rauhaa ja lohtua. Tätä kutsutaan ravitsemukseen liittymättömäksi imemiseksi: vauva imee, vaikka hän ei tarvitse maitoa.

Tutti voi vastata tähän tarpeeseen ilman, että vauvaa tarvitsee ruokkia silloin, kun hän ei ole nälkäinen. Se voi helpottaa rauhoittumista, nukahtamista ja joitakin lyhyitä toimenpiteitä. Tutkimuksissa tutin käyttö unen aikana on yhdistetty pienempään kätkytkuoleman eli SIDS:n riskiin. Siksi tuttia voi tarjota päivä- ja yöunille, kun imetys on lähtenyt hyvin käyntiin.

Tutti ja SIDS eivät kuitenkaan tarkoita, että tutti suojaisi vauvaa varmasti kätkytkuolemalta. Se on vain yksi osa turvallista unta. Vauva nukutetaan aina selällään omalla tukevalla, tasaisella alustallaan, ja pinnasängystä pidetään pois pehmeät peitot, tyynyt, unilelut ja muut irtotavarat.

Tutin edut: mitä tutkimuksista tiedetään

Tutti ja SIDS-riski

Tunnetuin tutin hyöty liittyy kätkytkuoleman riskin pienenemiseen. Tutkimuksissa on havaittu yhteys tutin käytön ja pienemmän SIDS-riskin välillä silloin, kun vauva käyttää tuttia nukkumaan mennessä.

Tarkkaa syytä ei tiedetä. Tutti voi esimerkiksi vaikuttaa vauvan unen syvyyteen tai auttaa pitämään hengitystiet suotuisammassa asennossa. Käytännössä tärkeintä on tämä:

• Tarjoa tutti vauvalle päiväunille ja yöunille.
• Jos tutti putoaa vauvan suusta tämän nukahdettua, sitä ei tarvitse laittaa takaisin.
• Tutin käyttöä ei pidä pakottaa. Vauva voi nukkua turvallisesti myös ilman tuttia, jos hän ei sitä huoli.

Tutti ei korvaa muita turvallisen unen ohjeita. Pinnasänkyyn ei pidä kiinnittää tuttia narulla, nauhalla, harsolla, pehmolelulla tai muulla esineellä.

Se vastaa vauvan normaaliin imemistarpeeseen

Joillakin vauvoilla imemisen tarve on erityisen voimakas. Vauva voi olla syönyt hyvin, vaippa voi olla puhdas ja silti hän hamuilee, imee käsiään tai on levoton. Se ei aina tarkoita, että hän tarvitsisi lisää maitoa.

Tällaisissa tilanteissa tutti voi olla hyödyllinen. Se voi rauhoittaa syöttöjen välillä, vaunuissa, turvakaukalossa tai iltaisin, jolloin vauva on usein tavallista itkuisempi. Tutista puhutaan joskus koliikin apukeinona. Tutti ei paranna koliikkia, mutta imeminen voi lievittää joidenkin vauvojen levottomuutta itkujaksojen aikana.

Tutti on yksi keino muiden joukossa. Sylittely, keinuttelu, rauhallinen ulkoilu, kantaminen, ikätasoon sopiva kapalointi sekä vauvan nälkäviesteihin vastaaminen ovat yhtä lailla tärkeitä.

Tutin kipulievitys vauvalle

Tutin kipulievitys voi auttaa vauvaa lyhyissä ja lievissä toimenpiteissä. Esimerkiksi kantapääpiston, verinäytteenoton tai rokotuksen yhteydessä imeminen voi vähentää näkyvää stressiä ja auttaa vauvaa rauhoittumaan nopeammin.

Sairaalassa tai neuvolassa tuttia voidaan käyttää muiden lohdutuskeinojen rinnalla. Näitä ovat esimerkiksi imetys, ihokontakti ja ammattilaisen harkinnan mukaan annettava pieni määrä makeaa liuosta. Kotona tuttia ei kuitenkaan saa kastaa sokeriin, siirappiin tai hunajaan. Hunajaa ei anneta alle 1-vuotiaalle, koska siihen voi liittyä imeväisbotulismin riski.

Tutin mahdolliset haitat

Kysymykseen ”Onko tutti paha?” ei ole yksinkertaista kyllä- tai ei-vastausta. Tutin käyttöön liittyy riskejä, mutta ne riippuvat pitkälti siitä, milloin tutin käyttö aloitetaan ja kuinka pitkään se jatkuu.

Tutti, imetys ja imemisotteen haasteet

Monia tuoreita vanhempia mietityttää tutti ja imetys. Osa vauvoista vaihtaa rinnan ja tutin välillä ongelmitta. Toisilla tutti voi hankaloittaa imetyksen käynnistymistä, jos se otetaan käyttöön ennen kuin vauva on oppinut tehokkaan imemisotteen.

Ensiviikkoina vauva harjoittelee rinnalle tarttumista, maidon siirtämistä ja nälkäviestien ilmaisemista. Samalla maidoneritys rakentuu sen mukaan, kuinka usein maitoa poistuu rinnasta. Jos tutti toistuvasti siirtää syöttöä myöhemmäksi, imetyskertoja voi kertyä liian vähän. Tämä korostuu aivan alussa, jolloin vauva syö tiheästi ja imetys voi vielä hakea muotoaan.

Siksi neuvolassa ja imetysohjauksessa suositellaan usein odottamaan, että imetys on vakiintunut. Tämä tapahtuu tavallisesti noin 4-6 viikon iässä. Hyviä merkkejä ovat esimerkiksi:

• Vauva saa useimmiten hyvän ja kivuttoman imemisotteen.
• Paino nousee odotetusti.
• Syötöllä kuuluu tai näkyy aktiivista nielemistä.
• Märkiä vaippoja ja ulostetta tulee vauvan ikään nähden riittävästi.
• Syöttäminen alkaa tuntua tutummalta, vaikka imetyskertoja olisi edelleen paljon.

Jos imetys sattuu, vauvan painonnousu huolettaa, maitoa tuntuu tulevan niukasti tai imuote ei pysy hyvänä, asiasta kannattaa keskustella neuvolassa, lääkärissä tai imetysohjaajan kanssa ennen tutin käyttöönottoa. Tutin vaikutus imetykseen on yksilöllinen, mutta ajoituksella on merkitystä.

Tutti voi peittää nälkäviestejä

Tuttia ei pidä käyttää keinona pitkittää syöttövälejä, varsinkaan vastasyntyneellä. Pieni vauva syö usein 8-12 kertaa vuorokaudessa, joskus kasvupyrähdysten aikana vielä tätäkin useammin.

Katso vauvaa, älä pelkkää kelloa. Varhaisia nälkäviestejä ovat heräily, pään kääntäminen kosketusta kohti, suun availu, maiskuttelu ja käsien vieminen suuhun. Itku on yleensä myöhäinen nälkäviesti. Jos vauva hamuilee ja etsii rintaa, tarjoa ensin maitoa äläkä automaattisesti tuttia.

Tutti ja korvatulehdus 6 kuukauden iän jälkeen

Tutin käyttö on yhdistetty suurempaan välikorvatulehdusten määrään etenkin 6 kuukauden iän jälkeen. Tarkkaa mekanismia ei tunneta täysin, mutta imeminen voi vaikuttaa välikorvan paineeseen ja nesteen kertymiseen.

Tämä ei tarkoita, että tutti pitäisi heittää pois heti puolivuotispäivänä. Järkevä ratkaisu on vähentää päiväaikaista tutin käyttöä vauvan kasvaessa ja säästää tutti ensisijaisesti unille tai erityisen kuormittaviin tilanteisiin.

Jos lapsella on toistuvia korvatulehduksia, tutin käytön vähentämisestä kannattaa keskustella lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Tutin vaikutus hampaisiin pitkässä käytössä

Vauvaikäisen tutin käyttö ei yleensä aiheuta hammasongelmia. Tutin vaikutus hampaisiin alkaa korostua, jos imeminen jatkuu säännöllisenä taaperoiässä, erityisesti 2 vuoden iän jälkeen. Pitkään jatkuva imeminen voi vaikuttaa purentaan ja suulaen muotoon.

Riski kasvaa käytön tiheyden ja keston mukana. Pelkästään nukahtamiseen tuttia käyttävän lapsen tilanne on eri kuin lapsen, jolla tutti on suussa suuren osan päivästä.

Siksi tutista luopumista on hyvä alkaa suunnitella hyvissä ajoin, ennen leikki-ikää.

Tutteihin liittyviä uskomuksia oikaistuna

”Tutti aiheuttaa aina imetysongelmia.”

Ei pidä paikkaansa. Tutti voi häiritä imetystä todennäköisemmin silloin, kun se otetaan käyttöön hyvin varhain, ennen kuin imetys on vakiintunut, tai kun sillä korvataan vauvan tarvitsemia syöttöjä. Kun imetys sujuu hyvin, tutin käyttö ei automaattisesti lopeta imetystä tai aiheuta ongelmia.

Ajoitus ja vauvan viesteihin vastaaminen ratkaisevat paljon.

”Lapsi jää tuttiin koukkuun ikuisesti.”

Ei jää. Tutista voi tulla vahva nukahtamisrutiini, ja siitä luopuminen voi vaatia aikaa. Tapa on silti väliaikainen. Lapsi oppii kasvaessaan uusia tapoja rauhoittua, nukahtaa ja käsitellä isoja tunteita. Monessa perheessä tutin käytön asteittainen vähentäminen 6-12 kuukauden iästä alkaen helpottaa myöhempää siirtymää.

”Tutin käyttö on laiskaa vanhemmuutta.”

Ei ole. Tutti on apuväline, ei arvio vanhemmuudesta. Vauvaa voi pitää sylissä, imettää, lohduttaa lämpimästi ja käyttää välillä tuttia. Nämä eivät sulje toisiaan pois.

Vastasyntyneen hoitaminen on kuormittavaa. Jos puhdas ja turvallisesti käytetty tutti auttaa selviytymään hankalasta automatkasta tai rauhoittumaan päiväunille, kyse on toimivasta arjen ratkaisusta, ei epäonnistumisesta.

Turvallisen tutin käytön säännöt

Jos päädytte käyttämään tuttia, seuraavat ohjeet auttavat vähentämään haittoja ja säilyttämään tutin hyödyt.

Milloin antaa tutti?

Imetetylle vauvalle tutti kannattaa yleensä ottaa käyttöön vasta, kun imetys on vakiintunut, useimmiten noin 4-6 viikon iässä. Korviketta saavalle vauvalle tuttia voidaan usein tarjota aiemmin, mutta silloinkin nälkäviestit menevät aina tutin edelle.

Tarjoa tuttia päivä- ja yöunille, jos vauva sen hyväksyy. Kun vauva on nukahtanut ja tutti putoaa suusta, sitä ei tarvitse laittaa takaisin.

Pidä tutti puhtaana ja turvallisena

Noudata näitä perusohjeita:

• Pese uusi tutti ennen ensimmäistä käyttöä ja puhdista se säännöllisesti valmistajan ohjeen mukaan.
• Vaihda tutti uuteen, jos siinä on halkeamia, repeämiä, tahmeutta, värimuutoksia tai muita vaurioita.
• Älä kasta tuttia sokeriin, hunajaan, hilloon tai mihinkään makeaan.
• Älä koskaan sido tuttia vauvan kaulaan, ranteeseen, käteen tai pinnasänkyyn. Nauhat ja narut aiheuttavat kuristumisvaaran.
• Älä käytä nukkuessa pitkää tuttinauhaa tai -pidikettä.
• Valitse vauvan ikään sopivan kokoinen, mielellään yksiosainen tutti.
• Ortodonttinen tutti voi olla hyvä vaihtoehto, sillä sen muotoilussa on huomioitu suun kehitys. Sekään ei kuitenkaan poista pitkäaikaisen käytön haittoja.
• Älä pakota tuttia vauvalle, joka ei sitä halua. Kaikki vauvat eivät yksinkertaisesti pidä tutista.

Tutin vieroitus: milloin tutista kannattaa luopua?

Tutin jättämiselle ei ole yhtä ainoaa oikeaa päivämäärää. Käytännöllinen tavoite on alkaa vähentää käyttöä 6-12 kuukauden iässä, jolloin vauva voi vähitellen opetella muitakin rauhoittumisen keinoja.

Aloita rajaamalla tutti ensin vain päivä- ja yöunille. Lapsen kasvaessa tilalle voi tuoda lohduttavan rutiinin: iltalaulun, silittelyn, sylin tai tutun iltasadun.

Tavoitteena on yleensä luopua tutista viimeistään 2 vuoden iässä. Se pienentää purentamuutosten riskiä ja tekee tavasta irrottautumisesta usein helpompaa. Rauhallinen, vaiheittainen tutin vieroitus toimii useimmissa perheissä paremmin kuin äkillinen kielto.

Tutti ei ole taikakeino eikä automaattisesti haitallinen. Oikeaan aikaan käyttöön otettuna, puhtaana pidettynä ja vähitellen pois jätettynä se voi olla monelle perheelle pieni mutta helpottava apu vauva-ajan arjessa.