Vastasyntyneen keltatauti: oireet, tyypit ja milloin hakeutua hoitoon
Toit vauvan kotiin, tuijotit pientä naamaa tuntikausia ja sitten huomaat sen: iho näyttää kellertävältä. Ehkä silmänvalkuaisetkin. Sydän muljahtaa.
Onko tämä normaalia vai onko jotain pahasti pielessä?
Vastasyntyneen keltatauti on asia, josta lähes kaikki vanhemmat kuulevat, mutta jonka oikeasti ymmärtää vasta, kun se osuu omalle kohdalle. Hyvä uutinen on, että useimmilla vauvoilla vastasyntyneen keltatauti on normaali ja ohimenevä tila. Silti on tilanteita, joissa se vaatii nopeaa hoitoon hakeutumista.
Tämä opas käy läpi molemmat puolet: milloin voi huokaista helpotuksesta ja milloin on syytä soittaa neuvolaan, synnytyssairaalaan tai hätänumeroon 112.
Mitä vastasyntyneen keltatauti on?
Keltatauti tarkoittaa tilaa, jossa vauvan iho ja silmänvalkuaiset näyttävät keltaisilta. Se johtuu siitä, että veressä on liikaa bilirubiinia.
Bilirubiini on kellertävä hajoamistuote, jota syntyy, kun elimistö purkaa vanhoja punasoluja. Aikuisella maksa käsittelee bilirubiinin ja se poistuu ulosteen mukana.
Vastasyntyneillä tilanne on hieman toisenlainen:
- punasoluja on suhteessa enemmän kuin aikuisilla
- punasolut hajoavat vauvoilla nopeammin
- maksa on vielä epäkypsä, joten bilirubiinin käsittely on hitaampaa
Jos bilirubiinia kertyy enemmän kuin maksa ehtii poistaa, se alkaa värjätä ihoa. Tätä kutsutaan neonataalikeltataudiksi tai tutummin vauvan keltataudiksi.
Vanhempi voi huomata esimerkiksi:
- kellertävän ihon, ensin kasvoissa, sitten rintakehällä ja joskus jaloissakin
- kellertävän sävyn silmänvalkuaisissa
- ihon kellertymisen selkeämmin, kun ihoa painaa hetken sormella ja päästää irti
Tämä on se klassinen keltataudin oire, jota kätilöt, neuvolan terveydenhoitajat ja lastentaudit tuntevat hyvin.
Kuinka yleistä vastasyntyneen keltatauti on?
Todella yleistä.
- Arviolta noin 60 % täysiaikaisista vauvoista saa keltatautia ensimmäisen elinviikon aikana
- Ennenaikaisista vauvoista jopa 80 % kärsii keltataudista
Jos siis huomaat vauvassasi kellertävää sävyä, et todellakaan ole yksin. Suomen synnytyssairaaloissa ja lastenosastoilla nähdään vauvan keltatautia joka päivä.
Usein tärkeämpi kysymys onkin: „Minkä tyyppisestä keltataudista on kyse ja onko se turvallista?” eikä niinkään se, onko keltatautia ollenkaan.
Fysiologinen keltatauti: se tavallinen, normaali muoto
Yleisin keltataudin muoto on niin sanottu fysiologinen keltatauti. Nimi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kyseessä on vauvan elimistön normaali sopeutumisvaihe syntymän jälkeen.
Milloin fysiologinen keltatauti alkaa?
Terveellä täysiaikaisella vauvalla fysiologinen keltatauti:
- alkaa tavallisimmin ensin 24 tunnin jälkeen, usein 2. tai 3. elinpäivänä
- on pahimmillaan 3.–5. elinpäivän tienoilla
- alkaa vähitellen hiipua ja on yleensä poissa noin 2 viikon iässä
Ennenaikaisilla vauvoilla keltatauti voi kestää hieman pidempään, jopa 3 viikkoa, koska maksa on vieläkin epäkypsä.
Tämä aikataulu on tärkeä. Lääkärit ja kätilöt kiinnittävät paljon huomiota siihen, milloin keltatauti alkaa ja kuinka kauan keltatauti kestää.
Jos vauva voi muuten hyvin, jaksaa imeä, virtsa- ja ulostemäärät ovat normaalit, keltatauti on alkanut 2.–3. päivänä ja on selvästi jo laantumassa, on kyse hyvin todennäköisesti fysiologisesta keltataudista.
Imetyskeltatauti ja rintamaidon keltatauti
Tässä kohtaa termit menevät monella sekaisin. Puhutaan:
- imetyskeltataudista
- rintamaidon keltataudista
Ne kuulostavat samalta, mutta tarkoittavat hieman eri asioita.
Imetyskeltatauti
Imetyskeltatauti näkyy yleensä ensimmäisen elinviikon aikana ja liittyy siihen, että vauva ei saa riittävästi maitoa.
Taustalla voi olla esimerkiksi:
- vauva on hyvin unelias eikä heräile tarpeeksi usein syömään
- imuote ei ole ihan kunnossa, joten maitoa ei siirry rinnasta riittävästi
- maidon nousu on vielä kesken ja vauva saa vasta pieniä määriä ternimaitoa
- imetyskerrat jäävät lyhyiksi ja harvoiksi tai vauvaa täydennetään runsaasti pullosta, jolloin rinnalla olo vähenee
Kun vauva saa liian vähän maitoa:
- kakkaa tulee harvemmin
- bilirubiini ei poistu elimistöstä yhtä tehokkaasti
- bilirubiini kertyy ja keltatauti voimistuu
Tätä tilannetta kutsutaan usein imetyskeltataudiksi.
Tärkeä huomio: Ongelma ei ole se, että imetys aiheuttaisi keltataudin, vaan se, että liian vähäinen maidonsaanti hidastaa bilirubiinin poistumista.
Mikä auttaa:
- imetä hyvin usein, vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa
- huolehdi, että imuote on riittävän syvä ja sinulle kivuton
- herättele uneliasta vauvaa syömään, jos hän ei itse pyydä riittävän usein
- pyydä neuvolan terveydenhoitajaa, imetysohjaajaa tai esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n vapaaehtoista seuraamaan kokonaista imetyskertaa
- joissain tilanteissa voidaan suositella lyhytaikaista lypsetyn rintamaidon tai poikkeustapauksissa myös korvikkeen lisämaitoa, samalla omaa maidontuotantoa tukien
Usein, kun syöminen saadaan sujumaan ja vauva saa riittävästi maitoa, bilirubiinitaso vauvan veressä alkaa laskea ja keltainen väri häviää.
Rintamaidon keltatauti
Rintamaidon keltatauti on eri asia.
- Se alkaa yleensä ensimmäisen viikon jälkeen, usein 5.–7. elinpäivän paikkeilla
- Vauva voi muuten hyvin, on virkeä, kasvaa ja lihoo, imee voimakkaasti ja usein
- Keltatauti voi pitkittyä useiksi viikoiksi, joskus jopa 12 viikkoon asti, vaikka väri vaalenee vähitellen
Joidenkin äitien rintamaidossa on aineita, jotka hidastavat bilirubiinin käsittelyä maksassa pienellä osalla vauvoista. Tällöin bilirubiinitaso pysyy hieman koholla pidempään.
Rintamaidon keltatautiin päädytään usein diagnoosina, kun:
- vauvalla on ollut tavanomainen fysiologinen keltatauti, joka vain jää roikkumaan hieman pidempään
- vauva voi muutoin erinomaisesti, kasvaa ja on virkeä
- muut keltataudin syyt on suljettu pois
Suomessa ei yleensä suositella imetyksen keskeyttämistä pelkän rintamaidon keltataudin vuoksi. Keltatauti on tällöin yleensä vaaraton, ja imetyksestä on vauvalle ja äidille paljon hyötyä.
Jos tilanteesta on epäselvyyttä, vauvalle voidaan tehdä bilirubiinitesti ja tarvittaessa muita verikokeita, jotta vakavammat syyt suljetaan varmasti pois.
Miten vastasyntyneen keltatautia tutkitaan ja mitataan?
Kätilöt ja lääkärit eivät luota pelkkään pikaiseen silmäykseen.
Vastasyntyneen keltatauti arvioidaan usealla tavalla.
1. Silmämääräinen arvio
Aluksi ammattilainen:
- katsoo vauvaa hyvässä luonnonvalossa
- tarkistaa ihon värin kasvoista, rintakehästä, vatsasta, käsistä ja jaloista
- katsoo silmänvalkuaisia
- saattaa painaa kevyesti ihoa ja tarkistaa, miltä väri näyttää painalluksen jälkeen
Silmämääräinen arvio on hyödyllinen, mutta ei aina riittävä, erityisesti tummempi-ihoisilla vauvoilla. Jos keltaisuus näyttää selvästi enemmän kuin lievältä tai vauva on hyvin nuori, käytetään usein laitetta tai verikoetta.
2. Transkutaani bilirubiini -mittaus
Synnytyssairaalassa tai lastenosastolla saatetaan painaa pientä kädessä pidettävää laitetta vauvan otsaan tai rintakehään. Tämä on transkutaani bilirubiini -mittari.
- laite lähettää valoa ihon läpi
- mittaa, kuinka paljon valoa imeytyy
- arvioi bilirubiinitason vauvan veressä
Tutkimus on nopea, kivuton ja tehdään suoraan vauvan vierellä.
Jos lukema on korkea tai vauva on kovin pieni tai ennenaikainen, vauvalle tehdään yleensä varmistukseksi bilirubiinin verikoe.
3. Verikoe (seerumin bilirubiini)
Tässä tutkimuksessa otetaan pieni verinäyte vauvan kantapäästä tai suonesta. Laboratoriossa mitataan tarkka:
- seerumin kokonaisbilirubiini
- joskus myös eri bilirubiinityypit (konjugoitu ja konjugoimaton)
Sairaalat käyttävät viitekäyrää tai taulukkoa, jossa huomioidaan:
- mikä bilirubiinitaso on hyväksyttävä vauvan iän mukaan tunneissa
- milloin tarvitaan valohoitoa keltatautiin
- milloin tarvitaan tiiviimpää seurantaa tai siirtoa tarkempaan hoitoon
Voit kuulla henkilökunnan puhuvan „käyrästä” tai „raja-arvosta”. He vertaavat bilirubiiniarvoa siihen, onko se alle vai yli hoitorajan.
Vauvan keltataudin hoito: mitä yleensä tehdään?
Keltatauti hoito riippuu siitä:
- kuinka korkea bilirubiini on
- kuinka nopeasti taso nousee
- kuinka vanha vauva on
- onko vauva syntynyt täysiaikaisena vai ennenaikaisena
- onko muita sairauksia tai riskitekijöitä
Tiheä syöttäminen
Lievässä vauvan keltataudissa tärkein vastasyntyneen keltataudin hoito on yksinkertainen:
- syötä usein - vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa
- varmista, että vauva nielee ja vaikuttaa tyytyväiseltä syömisen jälkeen
- vältä pitkiä taukoja ruokailujen välillä ensimmäisinä päivinä
Hyvä ravinnonsaanti lisää kakkaa ja virtsaa. Mitä enemmän vauva ulostaa, sitä enemmän bilirubiini poistuu elimistöstä.
Jos imetät, saat yleensä apua imetysasentojen ja imuotteen kanssa. Jos vauva saa korviketta, neuvolassa tai sairaalassa ohjataan säännöllisiin syöttöihin ja riittäviin annoksiin.
Valohoito
Jos bilirubiinitasot ovat korkeammat, vauva voi tarvita valohoitoa keltatautiin.
Valohoidossa käytetään erityistä sinertävää valoa, joka muuttaa ihossa olevaa bilirubiinia sellaiseen muotoon, että elimistö pystyy poistamaan sen helpommin.
Sairaalassa valohoito näyttää suunnilleen tältä:
- vauva asetetaan sinisten valojen alle tai erityiselle valohoitopeitolle
- vauva on yleensä vain vaipassa, jotta mahdollisimman suuri ihoalue saa valoa
- silmien suojaksi laitetaan pienet suojalasit tai -laput
- vauvaa syötetään normaalisti, joskus jopa hieman useammin
- bilirubiinitaso vauvalta mitataan säännöllisesti verikokein, jotta nähdään, laskeeko arvo
Valohoito on turvallinen ja tehokas hoito. Moni vauva tarvitsee sitä vain 1–2 vuorokauden ajan.
Kun bilirubiini on laskenut hoitorajan alle, valohoito voidaan lopettaa. Arvo voi joskus hieman „pompahtaa” takaisin ylöspäin, joten kontrolliverikoe tehdään usein myöhemmin, jotta varmistetaan, että taso pysyy riittävän matalana.
Hyvin vaikea keltatauti
Harvinaisissa tilanteissa, jos bilirubiini nousee hyvin korkeaksi tai kohoaa hyvin nopeasti, vauva tarvitsee tehostettua hoitoa vastasyntyneiden teho- tai tehostetun hoidon yksikössä. Hoitoihin voi kuulua:
- tehostettu valohoito, jossa käytetään useampia valolähteitä yhtä aikaa
- äärimmäisen harvoin vaihtotransfuusio, jossa osa vauvan verestä vaihdetaan luovuttajavereen
Tämä on onneksi Suomessa harvinaista, etenkin kun bilirubiinitestit tehdään ajoissa. Syy, miksi kovin korkeat bilirubiiniarvot otetaan vakavasti, on se, että hoitamaton, hyvin korkea bilirubiini voi vahingoittaa aivoja ja aiheuttaa kernikteruksen. Varhainen seuranta sekä bilirubiinikokeet vauvalta auttavat ehkäisemään tämän.
Milloin keltatauti ei ole normaalia: hälytysmerkkejä
Useimmat vastasyntyneen keltataudit ovat harmittomia. Joissain tilanteissa kyseessä voi kuitenkin olla patologinen keltatauti, jolloin taustalla on jokin muu sairaus tai poikkeavuus, ei pelkkä normaali sopeutumisvaihe.
Nämä merkit on hyvä tunnistaa.
1. Keltatauti alkaa ensimmäisen vuorokauden aikana
Jos vauva näyttää selvästi keltaiselta ensimmäisen elinvuorokauden aikana, kyse ei yleensä ole fysiologisesta keltataudista.
Taustalla voi olla esimerkiksi:
- äidin ja vauvan veriryhmäepäyhteensopivuus (esimerkiksi Rh- tai ABO-ominaisuuksiin liittyen)
- infektio
- harvinainen verisairaus
Tällainen keltatauti vaatii nopean arvion sairaalassa. Ota heti yhteys synnytyssairaalaan, päivystykseen tai soita numeroon 116 117 (päivystysapu, jos käytössä alueellasi) tai hätänumeroon 112, jos et saa nopeasti ohjeita ja vauvan vointi huolestuttaa.
2. Hyvin korkea tai nopeasti nouseva bilirubiini
Jos tutkimuksissa käy ilmi, että bilirubiiniarvo vauvalla on:
- erittäin korkea ikään nähden
- noussut selvästi kahden mittauksen välillä
hoitoa tehostetaan ja syytä selvitetään tarkemmin. Taustalla voi olla esimerkiksi:
- hemolyyttinen tauti (punasolut hajoavat tavallista nopeammin)
- laajat mustelmat tai verenvuoto synnytyksen jälkeen
- G6PD-puutos
- vakava infektio
Tätä ei voi kotona arvioida, mutta sairaalassa saatetaan kertoa, että keltataudin hoito on nyt kiireellinen.
3. Keltatauti jatkuu yli 2 viikkoa
Useimmilla täysiaikaisilla vauvoilla fysiologinen keltatauti:
- on pahimmillaan 3.–5. päivänä
- on selvästi vaalentunut noin 10 päivän kohdalla
- on poissa 2 viikon iässä
Jos vauvan keltatauti jatkuu yli 2 viikkoa ja vauvassa näkyy edelleen selvästi keltaisuutta, neuvolassa tai lääkärissä halutaan yleensä selvittää tilannetta tarkemmin.
Mahdollisia selityksiä ovat esimerkiksi:
- rintamaidon keltatauti
- infektio
- maksan tai sappiteiden ongelmat, kuten sappitieatresia
- aineenvaihduntasairaudet tai hormonaaliset häiriöt (esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta)
Ennenaikaisilla vauvoilla keltatauti voi kestää pidempäänkin, mutta pitkittynyt tai voimistuva keltaisuus on silti aina syy perusteellisempaan arvioon.
4. Tumma virtsa ja vaalea uloste
Tämä on vanhemmalle usein helpoimpia merkkejä huomata.
Tavallinen vastasyntyneen kakka:
- rintaruokituilla vauvoilla: sinapinkeltainen, rakeinen, melko löysä
- korvikeruokituilla: vaaleankeltainen tai vaaleanruskea, hieman kiinteämpi
Tavallinen virtsa:
- vaaleankeltainen
- ensimmäisinä päivinä voi näkyä hennon oransseja „tiilimurskan” näköisiä läikkiä (uraatteja), jotka yleensä häviävät nopeasti
Hälytysmerkkejä ovat:
- hyvin tumma virtsa, kuin vahvaa teetä
- hyvin vaalea, harmaa, savenvaalea tai lähes valkoinen kakka
Nämä voivat kertoa ongelmasta sappinesteen virtauksessa, esimerkiksi sappitieatresian mahdollisuudesta. Tällöin tarvitaan nopea lastenlääkärin arvio, koska varhainen hoito parantaa ennustetta selvästi.
5. Väsymys tai huono syöminen
Jos keltaisuus yhdistyy siihen, että:
- vauva on poikkeuksellisen väsynyt, vaikea herättää tai „vetämätön”
- syö huonosti, imee laiskasti tai irrottaa rinnasta nopeasti
- märkiä vaippoja on 4. elinpäivän jälkeen alle 6 vuorokaudessa
- kakkaa tulee selvästi odotettua vähemmän
- vauva on veltto tai „tuntuu oudolta sylissä”
on syytä hakea nopeasti apua. Sekä vaikea keltatauti että infektio voivat näkyä tällä tavalla.
Milloin lääkäriin heti?
Ota välittömästi yhteys synnytyssairaalaan, päivystykseen, neuvolaan tai soita 112, jos:
- vauva näyttää keltaiselta ensimmäisen 24 tunnin aikana
- keltaisuus voimistuu nopeasti ja leviää kasvoista vartalolle ja jaloille
- vauva on erittäin unelias, vaikea herättää tai ei jaksa imeä
- syöminen on selvästi huonoa, vauva ei juuri niele tai märkiä vaippoja tulee hyvin niukasti
- huomaat tumman virtsan ja hyvin vaalean tai valkoisen ulosteen
- vauvalla on kuumetta, yleisvointi on huono tai sinusta vain tuntuu, että jokin on pahasti pielessä
Omia tuntemuksia kannattaa kuunnella. Vanhemmat huomaavat usein muutokset vauvan voinnissa ennen muita.
Jos kyse on vähemmän kiireellisestä huolesta, esimerkiksi lievästä, pitkään jatkuvasta keltaisuudesta 2 viikon tienoilla, vaikka vauva voi muuten hyvin, varaa aika neuvolaan tai lastenlääkärille. He voivat järjestää bilirubiinitestin ja tarvittaessa muita tutkimuksia.
Onko vastasyntyneen keltatauti siis normaalia?
Monella vauvalla on.
- Fysiologinen keltatauti on normaali vaihe, kun maksa kypsyy
- Imetyskeltatauti helpottaa yleensä, kun imetys lähtee kunnolla käyntiin ja vauva saa tarpeeksi maitoa
- Rintamaidon keltatauti voi kestää pidempään, mutta on yleensä vaaraton, jos vauva kasvaa hyvin ja voi muuten hyvin
Normaaleja piirteitä:
- alkaa vasta 24 tunnin jälkeen, yleensä 2.–3. päivänä
- pahimmillaan 3.–5. päivänä
- hälvenee vähitellen ja on täysiaikaisilla usein poissa 2 viikon kohdalla
- vauva on virkeä, heräilee itse syömään, märkiä ja likaisia vaippoja tulee runsaasti
Huolestuttavia piirteitä:
- alkaa ensimmäisen vuorokauden aikana
- keltaisuus on hyvin voimakasta tai pahenee nopeasti
- jatkuu yli 2 viikkoa ilman selkeää lievenemistä
- mukana on tumma virtsa, hyvin vaalea uloste tai selvästi väsynyt, huonosti syövä vauva
Jos olet epävarma, kysy. Näytä vauvaa neuvolassa hyvässä valossa, kerro tarkasti vaippojen sisällöstä ja kysy, tarvitaanko bilirubiinitesti tai muu tutkimus.
Et ole „turhaan huolissasi”, vaan teet juuri sitä, mitä hyvä vanhempi tekee: seuraat vauvaa tarkasti ja kysyt, kun jokin mietityttää.
Useimpien vauvojen kohdalla keltainen sävy häviää päivien tai viikkojen kuluessa eikä asiasta tarvitse enää myöhemmin murehtia. Sillä välin jatka tiheää syöttämistä, nauti yhteisistä torkuista ja sylittelystä ja muista, että alkuajan huoli kuuluu vauva-arkeen.
Jos jokin ei ole kunnossa, varhainen toiminta auttaa. Jos kaikki onkin hyvin, saat mielenrauhan ja voit rentoutua hieman.
Et joudu selvittämään vauvan keltatautia yksin. Neuvola, synnytyssairaala ja lastentautien ammattilaiset ovat juuri siksi olemassa, että sinä ja vauvasi saisitte tukea silloin, kun sitä tarvitsette.
Me, Erby-sovelluksen kehittäjät, emme ota vastuuta päätöksistä, jotka teet näiden tietojen perusteella. Tiedot on tarkoitettu vain yleiseen tiedotukseen, eivätkä ne korvaa henkilökohtaista lääkärin neuvontaa.
