Vauva 2 kuukautta: kehitys, taidot ja arjen vinkit vanhemmille

Ensimmäiset kahdeksan viikkoa voivat tuntua sumulta, jossa vuorottelevat syötöt, vaipanvaihdot, pyykkikasat ja ajatus siitä, ehtiikö kahvi koskaan jäähtymättä juotavaksi. Sitten vauva katsoo sinua suoraan silmiin ja hymyilee. Oikeasti hymyilee. Ei vatsanväänteiden vuoksi eikä vahingossa. Monelle vanhemmalle se hetki pysäyttää kaiken.

Kun vauva on 2 kuukautta, kehitys etenee vauhdilla. Hän on yhä pieni ja tarvitsee aikuista kaikessa, mutta kotiin tuotu unelias vastasyntynyt on jo muuttumassa uteliaaksi seuraksi. Liikkeet alkavat tasaantua, katse hakeutuu yhä varmemmin kiinnostaviin kohteisiin, ja oma ääni voi saada vastaukseksi kujerrusta, hymyä tai innokasta potkiskelua.

Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, joten näitä taitoja kannattaa pitää suuntaa-antavana oppaana, ei kokeena. Vauva voi edetä yhdessä asiassa nopeasti ja ottaa toisessa enemmän aikaa. Ennenaikaisesti syntyneen vauvan kehitystä arvioidaan usein korjatun iän mukaan. Jos jokin mietityttää, asiasta voi jutella neuvolassa.

Vauva 2 kuukautta: päivä päivältä enemmän oma persoonansa

Jos olet etsinyt keskellä yötä tietoa siitä, mitä vauva osaa 2 kuukautta vanhana samalla kun kanniskelet itkuista lasta, et ole yksin. Tässä iässä vauva alkaa ottaa ympäristöönsä ja läheisiinsä kontaktia tavalla, joka tuntuu vanhemmasta hyvin henkilökohtaiselta.

Saatat huomata, että vauva:

• Tutkii kasvojasi tarkasti
• Hymyilee, kun hymyilet tai juttelet hänelle
• Nostaa päätään hetkeksi vatsallaan ollessaan
• Kujertaa vastaukseksi puheelle
• Kääntää päätään tutun äänen suuntaan
• Tuijottaa omia käsiään kuin olisi juuri tehnyt suuren löydön
• Potkii ja huitoo innostuessaan
• Viihtyy hereillä välillä hieman ennakoitavammin

Vastasyntyneen arkea rytmittävät edelleen syöminen, nukkuminen ja uudenlaiseen elämään totuttelu. Silti vauvan kehitys 2 kuukautta -vaiheessa tuo päivään yhä enemmän vuorovaikutusta. Et enää vain hoivaa vauvaa, vaan alatte vähitellen tutustua toisiinne.

Fyysinen kehitys: voimaa kehoon ja pehmeyttä liikkeisiin

Vauvan kehossa tapahtuu paljon, vaikka kaikki ei näy yhdellä silmäyksellä. Niskan, hartioiden, käsivarsien ja keskivartalon lihakset vahvistuvat vähitellen. Vastasyntyneelle tyypilliset säpsähtelevät, refleksien ohjaamat liikkeet alkavat muuttua hieman hallitummiksi.

Vauvan päännosto 2 kk iässä

Yksi odotetuimmista taidoista on vauvan päännosto 2 kk iässä. Valvotulla vatsallaanolohetkellä moni vauva pystyy nostamaan päätään noin 45 asteen kulmaan ja pitämään sitä ylhäällä pienen hetken. Vaikka pää putoaisi muutaman sekunnin jälkeen takaisin alustalle, harjoittelu on silti onnistunut.

Vauva saattaa myös alkaa kannatella itseään hetkittäin kyynärvarsiensa varassa. Kyynärpäät hakeutuvat vartalon alle, rintakehä kohoaa hieman ja ympäristöä voi katsella uudesta kulmasta. Tästä alkaa voiman karttuminen, jota tarvitaan myöhemmin kääntymiseen, istumiseen ja liikkumiseen.

Vauvan päänkontrolli 2 kk iässä ei edellytä pitkiä tai täydellisiä vatsallaanolohetkiä. Useat lyhyet harjoitukset päivän mittaan riittävät hyvin. Voitte kokeilla esimerkiksi:

• Asettaa vauvan vatsalleen omalle rinnallesi, kun nojaat taaksepäin sohvalla
• Laittaa vauvan tukevalle leikkialustalle vaipanvaihdon jälkeen
• Näyttää hänelle mustavalkoista korttia tai omia kasvojasi läheltä
• Mennä itse lattialle vauvan viereen juttelemaan
• Harjoitella silloin, kun vauva on kylläinen, levännyt ja tyytyväinen

Vatsallaanoloa harjoitellaan aina aikuisen valvonnassa. Nukkumaan vauva asetetaan aina selälleen.

Vähemmän säpsähtelyä, enemmän sujuvia liikkeitä

Ensiviikkoina vauvan kädet ja jalat ovat voineet heilua äkillisesti ja arvaamattomasti. Kahden kuukauden iässä liikkeet usein pehmenevät. Vauva voi potkia rytmikkäästi innostuessaan, etenkin kun menet lähelle juttelemaan. Kädet saattavat pyöriä suurina, riemukkaina kaarina.

Koordinaatio on vielä kaukana, mutta liikkeissä voi jo näkyä yritystä. Käsi hakeutuu suuhun. Jalka ponnistaa syliä vasten. Käsivarsi suuntautuu roikkuvaa lelua kohti, vaikka osuma jääkin vielä haaveeksi. Vauvan motorinen kehitys 2 kk iässä on täynnä pieniä, hellyttäviä harjoituksia.

Kädet alkavat avautua

Vastasyntyneen tiukasti nyrkissä olevat kädet rentoutuvat vähitellen. Vauva voi pitää kämmeniään aiempaa useammin auki, varsinkin rauhallisena ollessaan. Tarttumisrefleksi heikkenee pikkuhiljaa, vaikka sormestasi voi edelleen saada yllättävän napakan otteen.

Vauvan tarttuminen 2 kk iässä ei ole vielä tietoista esineisiin tarttumista. Hän saattaa kuitenkin hipaista lelua tai huitoa vahingossa yläpuolellaan roikkuvaa esinettä. Vielä vauva ei ymmärrä oman kätensä saaneen lelua liikkumaan, mutta pian sekin oivallus alkaa kypsyä.

Hereilläoloaika pitenee

Joillakin vauvoilla päivittäinen valveillaoloaika on syntymään verrattuna jopa kaksinkertaistunut. Se ei tarkoita, että päivä pitäisi täyttää ohjelmalla. Sen sijaan syöttöjen ja unien väliin voi tulla enemmän rauhallisia, valppaita hetkiä.

Vauvan unet 2 kuukautta -vaiheessa ovat monella edelleen vaihtelevat. Päiväunet voivat olla lyhyitä, ja yösyötöt kuuluvat tavallisesti yhä arkeen. Osa vauvoista nukkuu öisin jo yhden pidemmän jakson, osa herää tiheästi. Molemmat voivat olla täysin tavallisia tilanteita.

Kellon sijaan kannattaa seurata vauvan viestejä. Haukottelu, tyhjä katse, kasvojen hierominen, kitinä ja katseen kääntäminen pois voivat kertoa, että vauvan vireystila 2 kk iässä alkaa laskea ja uni olisi ajankohtainen.

Näkö: omat kasvot ovat vauvan mielestä kiinnostavinta katseltavaa

Vauvan näkö kehittyy tässä iässä nopeasti. Vauvan näkö 2 kuukautta -vaiheessa on jo selvästi tarkempi kuin ensimmäisinä viikkoina, ja erityisesti kasvot, kontrastit ja liike vetävät puoleensa.

Katse seuraa liikkuvaa kohdetta

Vauva voi seurata katseellaan kasvoja, lelua tai voimakaskontrastista kuvaa jopa 180 asteen kaarella. Hän ei siis välttämättä enää kadota kohdetta näkyvistään kesken matkan, vaan voi seurata sitä kehon toiselta puolelta toiselle.

Kokeile liikuttaa kasvojasi hitaasti sivulta toiselle, kun vauva on virkeä ja tyytyväinen. Saatat nähdä silmien seuraavan liikettä ja pian myös pään kääntyvän mukana. Tällaiseen yhteiseen hetkeen ei tarvita mitään erityisiä välineitä.

Tutut kasvot jäävät mieleen

Moni vauva tunnistaa kahden kuukauden iässä vanhempansa ja muut säännöllisesti hoivaavat aikuiset. Hän voi tuijottaa sinua pitkään, piristyä nähdessään sinut tai rauhoittua sylissäsi helpommin kuin vieraan ihmisen kanssa.

Vauva oppii tunnistamaan silmiesi muodon, ilmeesi, tuoksusi ja äänesi. Sinusta tulee hänelle yksi maailman tutuimmista ja turvallisimmista asioista.

Mieltymyksiä ja värejä

Vauvan katselussa voi näkyä jo selkeitä suosikkeja. Kasvot, vahvat kuviot, yksinkertaiset muodot ja kontrastiset kuvakirjat kiinnostavat usein eniten. Raidallinen paita tai ikkunan takana liikkuvat puut voivat vangita huomion pitkäksi aikaa.

Myös värit alkavat erottua aiempaa paremmin. Kirkkaat punaiset, keltaiset ja siniset voivat herättää kiinnostusta, mutta vauva ei tarvitse huonetta täynnä virikeleluja. Värikäs harso, pahvinen kuvakirja tai näkymä ikkunasta riittää mainiosti.

Kuulo: vauva kuuntelee, tunnistaa ja vastaa

Vauva on kuullut ääniä jo pitkään, mutta noin kahden kuukauden iässä hänen reaktionsa niihin tulevat usein selvemmin esiin. Oma äänesi merkitsee paljon. Myös isosisaruksen nauru, kahvinkeittimen tuttu ääni tai usein soiva laulu voi alkaa tuntua vauvalle tutulta.

Pää kääntyy äänen suuntaan

Moni vauva alkaa kääntää päätään ääntä, etenkin puhetta, kohti. Saatat huomata vauvan hakevan sinua katseellaan, kun puhut pinnasängyn viereltä tai toiselta puolelta huonetta.

Vauva alkaa vähitellen erottaa tuttuja ja vieraita ääniä toisistaan. Läheisen aikuisen ääni voi rauhoittaa itkua, pysäyttää liikehdinnän tai saada aikaan innokasta kiemurtelua. Uusi ääni taas voi herättää tarkkaavaisen tuijotuksen.

Musiikki voi rauhoittaa

Osa vauvoista hiljenee kuuntelemaan musiikkia. Rauhallinen tuutulaulu, radiossa soiva tuttu kappale tai oma hieman epävireinen laulusi voi kiinnittää vauvan huomion. Täydellistä laulusuoritusta ei tarvita, sillä vauvalle tärkeintä on tuttu ääni ja yhdessäolo.

Pidä äänenvoimakkuus maltillisena, erityisesti television, kaiuttimien ja kuulokkeiden lähellä. Vauvan kuulo on herkkä, eikä voimakasta ääntä tarvita kiinnostuksen herättämiseen.

Sosiaalinen kehitys: hymyilevä vauva tervehtii

Tämä on kuukausi, jonka moni vanhempi muistaa pitkään. Vauvan hymy 2 kk iässä alkaa usein olla selvästi vastavuoroinen, ja se voi tuntua siltä kuin vauva sanoisi: ”Minä tunnistan sinut.”

Sosiaalinen hymy tulee näkyviin

Vastasyntyneen ohimenevistä refleksihymyistä poiketen sosiaalinen hymy syntyy vuorovaikutuksesta. Hymyilet vauvalle, ja hän hymyilee takaisin. Teet hassun ilmeen, ja hänen koko kasvonsa kirkastuvat.

Kaikki vauvat eivät hymyile täsmälleen kahdeksan viikon kohdalla. Joku aloittaa aiemmin, toinen hieman myöhemmin. Jos vauva on virkeä, katselee kasvoja ja reagoi vähitellen enemmän ympäristöönsä, hänelle kannattaa antaa oma aikansa.

Kiekaisuja, naurun alkuja ja koko kehon riemua

Muutama vauva saattaa päästää tässä iässä innostuneen kiekaisun tai naurua muistuttavan äänen, vaikka kunnon kikatus tulee tavallisesti vasta myöhemmin. Leikin aikana voi kuulua hengästynyt pieni naurahdus tai riemukas vingahtelu.

Koko keho osallistuu viestintään:

• Kädet viuhtovat vauhdikkaasti
• Jalat potkivat voimalla
• Sormet avautuvat ja sulkeutuvat
• Kasvot ovat täynnä ilmeitä
• Vauva kiemurtelee kohti sinua ollessaan tyytyväinen

Liike voi näyttää kaoottiselta, mutta se on vauvan tapa kertoa innostuksestaan.

Tutuissa ihmisissä on turva

Vauvan sosiaalinen kehitys 2 kk iässä näkyy usein siinä, että tutut aikuiset tuntuvat erityisen mieluisilta. Vauva voi rauhoittua nopeammin vanhemman sylissä, näyttää rennommalta kuullessaan tutun äänen tai hymyillä eniten juuri teidän yhteisissä aamujutuissanne.

Kyse ei ole hemmottelusta tai liiallisesta takertumisesta. Vauva rakentaa kiintymyssuhdetta. Kun lähellä on turvallinen aikuinen, hänen on helpompi suunnata kiinnostuksensa myös muuhun maailmaan.

Viestintä: pienet keskustelut ovat aivan oikeita keskusteluja

Kahden kuukauden iässä vauva ei vielä käytä sanoja, mutta hän viestii jatkuvasti. Äänet, ilmeet, liikkeet ja itku kertovat hänen tarpeistaan ja kokemuksistaan.

Kujertelu yleistyy

Moni vauva alkaa kujertaa säännöllisesti. Saatat kuulla pehmeitä vokaaliääniä, kuten ”uu”, ”aa” tai ”ee”, vaipanvaihdon aikana, lelukaaren alla tai heräämisen jälkeen.

Ääntelyyn voi tulla myös konsonanttia muistuttavia sävyjä. Varsinaisia sanoja ei vielä synny, mutta kujerruksen keskellä voi kuulua esimerkiksi ”guu” tai ”mmm”. Vauva harjoittelee ääntään ja suunsa liikkeitä.

Vauva vastaa puheeseen

Juttele vauvalle ja pidä sitten pieni tauko. Hän voi vastata kujertamalla, potkaisemalla, hymyilemällä tai katsomalla sinua suurin silmin. Tällainen vuorottelu on keskustelun ensiaskeleita.

Voit kokeilla matkia vauvan ääniä ja odottaa hänen vastaustaan. Aluksi se voi tuntua hassulta, mutta kun vauva kujertaa takaisin, huomaat nopeasti olevasi mukana aivan omassa kahdenkeskisessä jutustelussanne.

Itkujen erot alkavat hahmottua

Moni vanhempi alkaa tässä vaiheessa erottaa vauvan itkuista erilaisia sävyjä. Yksi itku voi kertoa nälästä, toinen väsymyksestä, kolmas sylin tarpeesta ja neljäs epämukavasta vaipasta.

Kaikkia itkuja ei tarvitse osata tulkita heti, eikä kukaan osaa niitä aina. Ajan myötä tilanteista ja äänistä muodostuu kuitenkin tuttuja kaavoja. Luota siihen, että opitte vähitellen tuntemaan toisianne.

Ajattelun kehitys: rutiineja, käsiä ja pieniä ennakointeja

Tässä iässä ajattelun kehitys ei näy pulmien ratkomisena, vaan toistuvien asioiden huomaamisena. Vauva oppii, että tietyt näyt, äänet ja tuntemukset liittyvät toisiinsa.

Tutut tilanteet herättävät odotuksia

Alkaako vauva innostua nähdessään rinnan tai tutun pullon? Heiluvatko kädet, kun istut tavalliseen syöttötuoliin? Hän saattaa jo ennakoida arjen rutiineja.

Kun vauva näkee pullon ja alkaa hamuilla, potkia tai malttamattomasti äännellä, hän yhdistää näkemänsä ruokailun tuomaan hyvään oloon. Se on varhaista muistia ja odotusten muodostumista.

Omat kädet ovat suuri löytö

Vauvan kädet voivat olla loputtoman kiinnostava tutkimuskohde. Hän saattaa tuijottaa niitä kasvojensa edessä, pitää niitä yhdessä tai viedä niitä suuhunsa. Välillä käsi osuu vahingossa omaan nenään, vauva hätkähtää ja yrittää uudelleen.

Käsien löytäminen on merkittävä osa vauvan kehitystä 2 kuukautta -vaiheessa. Pian käsistä tulee välineitä, joilla tavoitellaan, tartutaan, tutkitaan ja rauhoitutaan.

Tiivis tarkistuslista: vauvan taidot 2 kuukauden iässä

Tätä listaa kannattaa katsoa hetkellisenä kuvana, ei arviointilomakkeena. Vauva voi osata osan asioista jo nyt ja harjoitella muita seuraavien viikkojen aikana.

• Nostaa päätään noin 45 asteen kulmaan vatsallaan ollessaan
• Kannattelee hetken itseään kyynärvarsiensa varassa
• Liikuttaa käsiä ja jalkoja aiempaa sujuvammin
• Pitää käsiään aiempaa useammin auki
• Seuraa kasvoja ja esineitä laajalla kaarella
• Tunnistaa tuttuja kasvoja ja ääniä
• Huomaa värejä ja kiinnostuu vahvoista kuvioista
• Kääntää päätään äänen suuntaan
• Hymyilee vuorovaikutuksessa
• Saattaa päästää kiekaisuja tai naurua muistuttavia ääniä
• Kujertaa ja reagoi, kun hänelle puhutaan
• Ilmaisee eri tarpeita hieman erilaisilla itkuilla
• Innostuu tutuista rutiineista, erityisesti ruokailusta
• Tuijottaa ja vie käsiään suuhun

Jos huolestut vauvan kuulosta, näöstä, syömisestä, lihasten jäykkyydestä tai poikkeavan veltosta liikehdinnästä, ota yhteyttä neuvolaan. Samoin kannattaa toimia, jos vauva ei reagoi ääniin tai katsekontaktiin lainkaan. Oma huoli on aina riittävä syy kysyä neuvoa.

Mitä seuraavaksi? Kolmas kuukausi tuo uusia taitoja

Seuraavien viikkojen aikana vauvan persoonallisuus näkyy usein yhä selvemmin. Vatsallaanolo voi sujua pidempään ja iloisemmin, pään hallinta vahvistuu ja käsi alkaa heilahtaa lelua kohti jo aiempaa tarkoituksellisemmin. Vauva saattaa hymyillä peilikuvallensa, tutkia sormiaan haltioituneena ja palkita hassuimmat laulusi oikealla naurulla.

Vastasyntyneisyys on jo hiljalleen väistymässä. Vauva katsoo, kuuntelee, oppii ja asettuu yhä syvemmin osaksi perheenne omaa rytmiä. Syliä, unta ja tiheitä syöttöjä tarvitaan edelleen paljon, mutta nyt vauva alkaa myös näyttää yhä selvemmin, millainen hän on.