Vauva 3 kuukautta - kehitys, taidot ja arjen vinkit vanhemmille
Kolme kuukautta voi tuntua vauva-arjessa käännekohdalta. Vauva on yhä pieni ja käpertyy helposti syliin, mutta samalla hän vaikuttaa aiempaa virkeämmältä, ilmeikkäämmältä ja kiinnostuneemmalta ympäristöstään. Yhtenä hetkenä hän tutkii kasvojasi, seuraavana jokeltelee lelulle, löytää omat jalkansa tai yrittää määrätietoisesti punnertaa itseään ylöspäin.
Vauva 3 kuukautta: mitä hän osaa jo?
Jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa, joten tätä opasta ei ole tarkoitettu kokeeksi, joka lapsen pitäisi läpäistä. Joku 3 kuukauden ikäinen vauva on hyvin puhelias, kun taas toinen tarkkailee mieluummin kaikessa rauhassa. Yksi saattaa kääntyä varhain, toinen ei osoita siihen kiinnostusta vielä viikkoihin. Vauvan kehitys etenee vähitellen, ja uusia taitoja voi ilmaantua välillä pieninä pyrähdyksinä.
Jos olet pohtinut, mitä vauva osaa 3 kuukauden iässä, vastaus on yllättävän paljon. Tässä vaiheessa vauva vahvistuu, huomaa toistuvia asioita, reagoi toisiin ihmisiin ja alkaa ymmärtää, että omat liikkeet saavat ympäristössä aikaan kiinnostavia tapahtumia.
Vauvan fyysiset taidot 3 kuukauden iässä
Fyysiset muutokset huomaa usein kaikkein helpoimmin. Vauva hallitsee kehoaan jo aiempaa paremmin, vaikka liikkeet voivat vielä olla horjuvia, äkkinäisiä ja ihanan arvaamattomia.
Pään kannattelu vahvistuu
Kun pidät vauvaa pystyasennossa rintaasi vasten tai tuet häntä istuvaan asentoon, hän saattaa kannatella päätään jo pidempiä hetkiä. Pientä huojuntaa voi vielä esiintyä etenkin väsyneenä, mutta ensimmäisten viikkojen voimakas pään retkahdus alkaa yleensä vähentyä.
Vauvan vatsallaan nosto 3 kk iässä onnistuu monelta jo kyynärvarsien varaan. Vatsallaan ollessaan vauva voi nostaa rintakehäänsä irti alustasta. Näky näyttää pieneltä punnerrukselta, usein hyvin keskittyneen ilmeen kera. Samalla vahvistuvat niska-, hartia-, käsivarsi- ja selkälihakset, joita vauva tarvitsee myöhemmin kääntymiseen, istumiseen ja ryömimiseen.
Voit asettaa tutun lelun tai omat kasvosi vauvan eteen vatsallaan olo -hetken ajaksi. Värikäs esine houkuttelee nostamaan päätä ja katselemaan ympärille. Jos vauva turhautuu, lopeta harjoitus ja kokeile myöhemmin uudelleen. Useat lyhyet ja rennot hetket päivän aikana toimivat usein paremmin kuin yksi pitkä harjoituskerta.
Kääntyminen saattaa olla lähellä
Jotkut vauvat alkavat tässä vaiheessa kääntyä vatsalta selälleen. Toiset keinuvat kyljeltä toiselle, kiertävät lantiotaan tai kierähtävät vahingossa tavoitellessaan jotakin kiinnostavaa. Nämä liikkeet kertovat kehonhallinnan ja lihasvoiman kehittymisestä.
Ensimmäinen kierähdys voi tapahtua täysin yllättäen. Kun vauva alkaa harjoitella kääntymistä, häntä ei pidä jättää hetkeksikään yksin sängylle, sohvalle tai hoitopöydälle. Pidä nukkumisympäristö tyhjänä ylimääräisistä tavaroista ja laita vauva edelleen nukkumaan selälleen.
Kädet, lelut ja varpaat
Kolmen kuukauden ikäinen vauva kiinnostuu usein omista käsistään. Hän saattaa tuijottaa sormiaan, heilutella käsiään, avata ja sulkea kämmeniään tai tuoda molemmat kädet yhteen vartalon keskelle. Tätä kutsutaan käsien tuomiseksi keskiviivaan, ja se on tärkeä vaihe kehon molempien puolien yhteistyön kehittymisessä.
Myös kurkottaminen muuttuu tarkoituksellisemmaksi. Vauva voi huitoa roikkuvaa lelua, tavoitella helistintä tai ojentaa kätensä kasvojasi kohti. Aluksi osuminen voi olla sattumanvaraista. Kun käsi lopulta osuu leluun ja se liikahtaa, vauva saattaa katsoa aikaansaannostaan aidosti yllättyneenä.
Jalat ovat toinen suuri löytöretki. Vauva voi nostella niitä, tarttua varpaisiin tai seurata peiton alla potkivia jalkojaan. Paljaat jalat ovat erityisen kiinnostavia, koska niitä voi sekä nähdä että tunnustella. Anna vauvan liikkua turvallisesti ja valvottuna lattialla ilman turhia vaatekerroksia.
Näkö: vauva näkee maailmaa yhä laajemmin
Vauvan näkö 3 kuukautta -vaiheessa kehittyy nopeasti. Vauva ei tarkastele enää vain aivan kasvojensa lähellä olevia kohteita. Hän näkee yleensä jo huoneen poikki ja saattaa seurata ihmistä tai lelua tämän liikkuessa puolelta toiselle.
Tutut kasvot erottuvat kauempaakin
Saatat huomata vauvan tunnistavan sinut jo ennen kuin ehdit hänen luokseen. Hän voi piristyä, kun tulet huoneeseen, hymyillä kauempaa tai seurata kasvojasi, kun kävelet hänen ohitseen. Tutut kasvot alkavat erottua myös silloin, kun et ole aivan vauvan vieressä.
Myös värien näkeminen kehittyy kohti aikuisen näkökykyä. Kirkkaat värit, voimakkaat kontrastit ja selkeät kuviot saattavat kiinnittää vauvan huomion, mutta kiinnostavia voivat olla aivan tavalliset kodin esineetkin. Kuvioitu verho, valaisin tai perheen lemmikki voi saada vauvan pitkäksi aikaa tutkimaan kohdetta.
Vauva saattaa käyttää pitkiä hetkiä myös omien käsiensä tarkkailuun. Hän opettelee, että heiluvat sormet kuuluvat hänelle ja että niitä voi liikuttaa itse. Tämä on varhainen oppitunti kehon hahmottamisesta, koordinaatiosta ja syy-seuraussuhteista.
Kalliita virikkeitä ei tarvita. Värikäs kangas, yksinkertainen pahvikirja tai ilmeikkäät kasvosi riittävät mainiosti. Liikuta esineitä tarpeeksi hitaasti, jotta vauva ehtii seurata niitä katseellaan. Silmät ja aivot harjoittelevat vasta yhteistyötä.
Vauvan sosiaalinen kehitys 3 kk: hymyä, naurua ja yhteyttä
Tässä iässä vuorovaikutus muuttuu monen vanhemman mielestä erityisen palkitsevaksi. Vauva ei ainoastaan reagoi saamaansa huomioon, vaan alkaa myös hakea yhteyttä ja näyttää, mistä hän pitää.
Ensimmäinen kunnon nauru
Yksi ihanimmista kehitysvaiheista on nauru. Se voi alkaa hengityksen sekaisena hihityksenä ja muuttua kunnon kikatteluksi, kun suukottelet vauvan masua, irvistelet tai leikittelet kurkistusleikkiä.
Kaikki vauvat eivät naura juuri kolmen kuukauden iässä. Jotkut hymyilevät paljon mutta säästävät äänekkään naurun myöhemmäksi. Kun se sitten tulee, se voi pysäyttää koko muun maailman. Jos ehdit, tallenna ääni, mutta älä huolestu, jos puhelin ei satu olemaan käden ulottuvilla. Kaikkia hetkiä ei tarvitse saada videolle.
Vauva voi hymyillä tyytyväisenä itsekseen ja hymyillä myös vastaukseksi, kun hymyilet tai puhut hänelle. Hymy kertoo sosiaalisen ymmärryksen kehittymisestä. Vauva opettelee, että kasvoilla voi ilmaista tunteita ja että hänen omat ilmeensä vaikuttavat muihin.
Eri ihmiset herättävät erilaisia reaktioita
Kolmen kuukauden ikäinen vauva saattaa olla erityisen kiintynyt vanhempiinsa tai muihin tuttuihin hoitajiin. Hän voi rauhoittua nopeammin sylissäsi, kääntyä ääntäsi kohti tai protestoida, kun poistut. Samalla reaktiot muihin ihmisiin voivat vaihdella.
Ehkä vauva hymyilee leveästi tutulle isovanhemmalle mutta katsoo uutta vierasta vakavana. Yhden hoitajan seurassa hän voi olla vilkas ja toisen kanssa rauhallisempi. Kaikki tämä on tavallista. Vauva alkaa muistaa ihmisiä, tunnistaa tuttuja ääniä ja mukauttaa toimintaansa sen mukaan, kuka on lähellä.
Sosiaalisten leikkien ei tarvitse olla monimutkaisia. Laula vauvalle, matki hänen ilmeitään, näytä kieltä tai pidä keskustelussa pieni tauko, jotta hän voi ”vastata”. Anna vauvan määrätä tahti. Jos hän kääntää katseensa pois tai muuttuu kärttyiseksi, hän saattaa tarvita vain pienen hengähdystauon.
Viestintä: vauva alkaa ”jutella”
Keskustelut ovat alkamassa. Ne ovat vielä yksipuolisia, mutta voivat tuntua yllättävän merkityksellisiltä.
Jokeltelua, kiljahduksia ja pitkiä keskusteluja
Moni vauva jokeltelee kolmen kuukauden iässä pitkinä ääniketjuina, kuten ”uuu”, ”aaa” ja ”mmm”. Hän saattaa vastata, kun puhut hänelle, pysähtyä aivan kuin kuuntelemaan ja jatkaa sitten taas. Tämä vuorottelu on varhaista keskustelua.
Vauva voi myös kiljahdella innosta etenkin vauhdikkaan leikin aikana. Jotkut löytävät oman äänensä ja kokeilevat korkeita ääniä ihan vain siksi, että pystyvät siihen. Toiset puhaltelevat kuplia, päristelevät huulillaan tai tutustuvat uusiin ääniin kielen ja suun avulla.
Vastaa vauvan ääntelyyn kuin hän kertoisi sinulle jotakin. Matki jokellusta, sano muutama sana ja jätä sitten pieni hiljainen hetki, jotta vauva voi ”puhua” uudelleen. Näin hän oppii vuorovaikutuksen rytmiä kauan ennen ensimmäisiä sanoja.
Itku saattaa myös vähentyä varhaisten viikkojen jälkeen. Vauva itkee edelleen nälkää, epämukavaa oloa, väsymystä tai läheisyyden tarvetta, mutta saatat alkaa tunnistaa itkujen eroja aiempaa paremmin. Vähäisempi itku ei tarkoita, että vauva tarvitsisi sinua vähemmän. Hänellä on vain käytössään enemmän tapoja ilmaista itseään.
Kognitiivinen kehitys: tutut kaavat alkavat hahmottua
Vauvan aivot rakentavat jatkuvasti uusia yhteyksiä. Vauva jaksaa keskittyä aiempaa pidempään ja alkaa vähitellen ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tuttujen rutiinien ennakointi
Vauva saattaa innostua nähdessään tuttipullon, huomata imetysasennon valmistelun tai kuullessaan kylpyhetkeen liittyviä ääniä. Hän voi potkia, hymyillä, heilutella käsiään tai äännellä odottavasti, koska tunnistaa tutun tapahtumaketjun jo etukäteen.
Reaktiot kertovat varhaisesta muistamisesta ja ennakoinnista. Vauva oppii, että tietyt näköhavainnot, äänet ja asennot johtavat yleensä johonkin miellyttävään tai tarpeelliseen.
Syy ja seuraus kiinnostavat
Helistin liikkuu, kun siihen osuu. Mobile heiluu, kun sitä koskettaa. Vanhempi hymyilee, kun vauva hymyilee. Näistä pienistä kokeiluista alkaa syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen.
Saatat huomata vauvan huitovan lelua monta kertaa, pysähtyvän sen äänen kuullessaan ja yrittävän sitten uudelleen. Toisto ei ole turhaa. Vauva testaa ajatusta: ”Kun teen näin, tapahtuu tuo.”
Tarjoa kevyitä, turvallisia ja helposti tartuttavia leluja. Yksi lelu kerrallaan riittää, eikä vauvaa tarvitse ympäröidä suurella tavaramäärällä. Yksinkertainen helistin tarjoaa paljon tutkittavaa, kun vauva vasta opettelee, miten se toimii.
Keskittyminen kestää pidempään
Kolmen kuukauden iässä vauva voi seurata liikkuvaa kohdetta pidempään, kuunnella laulun loppuun asti tai tutkia kirjan kuvaa. Huomio herpaantuu edelleen helposti, ja vauva väsyy nopeasti, mutta keskittymisen hetket alkavat pidentyä.
Seuraa vauvan kiinnostusta. Jos hän katselee ulkona liikkuvia puunlehtiä, anna hänen katsella. Jos kirja ei enää kiinnosta kahden sivun jälkeen, sekin on aivan hyvä. Tämän ikäinen oppii tavallisista arjen hetkistä.
Uni kolmen kuukauden iässä
Uni voi alkaa tässä vaiheessa tuntua hieman vähemmän kaoottiselta, vaikka rauhallisia öitä ei tietenkään voi luvata joka yöksi. Jotkut vauvat nukkuvat öisin jo viiden tai kuuden tunnin yhtenäisen jakson. Väsyneestä vanhemmasta se voi tuntua pieneltä ihmeeltä.
Päiväunet saattavat muuttua hieman ennakoitavammiksi. Päivään voi muodostua jonkinlainen rytmi, vaikka unien pituus vaihtelisi edelleen paljon. Yhtenä päivänä vauva nukkuu puolitoista tuntia, seuraavana kaikki päiväunet kestävät vain 25 minuuttia. Molemmat ovat mahdollisia.
Tarkkaile vauvan väsymyksen merkkejä, kuten tyhjyyteen tuijottamista, silmien hieromista, katseen kääntämistä pois tai tavallista suurempaa kiukkuisuutta. Rauhallinen ja toistuva iltarutiini voi auttaa vauvaa tunnistamaan, että nukkumaanmenoaika lähestyy. Huolehdi turvallisesta nukkumisympäristöstä: vauva nukkuu selällään napakalla ja tasaisella alustalla, eikä ympärillä ole irtotyynyjä, peittoja tai pehmeitä esineitä.
Unen kehitys ei etene suoraviivaisesti. Kasvupyrähdys, sairastuminen, matkustaminen tai uuden taidon harjoittelu voi hetkellisesti sotkea yöunia. Et ole tehnyt mitään väärää, vaikka yöt muuttuisivat yhtäkkiä hankalammiksi.
3 kuukauden vauva, mitä odottaa: normaali vaihtelu on tärkeää
Vauvan kehitys 3 kuukautta -vaiheessa voi näyttää hyvin erilaiselta eri lapsilla. Kehitystaulukko toimii suuntaa antavana apuna, mutta se ei kuvaa kaikkia normaalisti kehittyviä vauvoja. Taitojen aikahaarukat ovat laajoja. Yksi vauva keskittyy ensin liikkumiseen, toinen kasvoihin ja ääniin.
Vauva ei ehkä vielä käänny, naura ääneen tai tavoita leluja tarkasti. Se ei yksinään tarkoita, että jokin olisi vialla. Kerro huolestasi neuvolassa, lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle etenkin, jos vauva vaikuttaa poikkeuksellisen velttolta tai jäykältä, syömisessä on vaikeuksia, hän ei reagoi ääniin tai kasvoihin tai hän menettää aiemmin oppimansa taidon.
Vauvan kehityksen seuraamisen tarkoitus on huomata edistyminen, ei lisätä vanhempien paineita. Iloitse pienistä asioista: vakaammasta pään kannattelusta, pidemmästä jokelluksesta, lelun löytävästä kädestä tai hymystä, joka syttyy, kun tulet huoneeseen.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavien viikkojen aikana vauva saattaa kääntyillä enemmän, ponnistaa vatsallaan ollessaan voimakkaammin ja kurkotella aiempaa tarkemmin. Hän voi tarttua leluihin pelkän huitomisen sijaan, viedä esineitä suuhunsa ja äännellä entistä monipuolisemmin.
Joillakin vauvoilla alkaa näkyä myös merkkejä niin sanotusta neljän kuukauden uniongelmasta eli 4 kuukauden unitaantumasta. Unisyklien kypsyessä yöheräily tai lyhyet päiväunet voivat lisääntyä. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kaikille, eikä se tarkoita, että vauvan uni olisi pysyvästi huonontumassa. Kyse on yhdestä kehitysvaiheesta, ei epäonnistuneesta unirutiinista.
Nauti tästä vauhdikkaasta vaiheesta. Vauva on päivä päivältä vahvempi, seurallisempi ja uteliaampi. Vauvan liikkeet 3 kk iässä, vauvan pään tuki 3 kk -vaiheessa ja käsi-silmäkoordinaatio 3 kk iässä ovat toki kehityksen merkkejä, mutta tärkeintä on arjen yhteys. Se on pieni nauru hassulle ilmeelle, käsi joka kurkottaa omaasi kohti ja kirkas tunnistamisen hetki, kun vauva huomaa sinun tulevan.
Me, Erby-sovelluksen kehittäjät, emme ota vastuuta päätöksistä, jotka teet näiden tietojen perusteella. Tiedot on tarkoitettu vain yleiseen tiedotukseen, eivätkä ne korvaa henkilökohtaista lääkärin neuvontaa.