Vauvan 2 kuukauden rokotukset - mitkä rokotteet annetaan, odotettavat sivuvaikutukset ja hoitovinkit

Kahden kuukauden ikä on monelle vanhemmalle iso etappi. Vauva on aiempaa virkeämpi, alkaa hymyillä, ääntelee ja ottaa enemmän kontaktia. Samoihin aikoihin alkavat myös ensimmäiset isot vauvan rokotukset osana Suomen rokotusohjelmaa.

Moni odottaa 2 kk rokotuksia ristiriitaisin tuntein: helpotusta, jännitystä ja vähän kauhuakin neuloista. Et ole yksin. Käydään rauhassa läpi, mitä rokotukset 2 kuukautta -iässä tarkoittavat, miksi ne ovat niin tärkeitä, millaisia rokotusten sivuvaikutuksia vauvalla voi olla ja milloin on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Miksi 2 kk rokotukset ovat niin tärkeä virstanpylväs

Noin 2 kuukauden iässä (8 viikkoa) vauvalle annetaan neuvolassa ensimmäinen laajempi rokotussarja. Ajankohta ei ole sattumaa.

Samalla tapahtuu kolme tärkeää asiaa:

1. Vauva on hyvin herkkä vakaville infektioille.
   Taudit kuten hinkuyskä, aivokalvontulehdus ja pneumokokkitulehdukset voivat tehdä aikuisenkin hyvin sairaaksi. Pienelle vauvalle ne voivat olla hengenvaarallisia jopa tunneissa.

2. Raskauden aikainen äidin suoja hiipuu.
   Istukan kautta siirtyneet vasta-aineet suojaavat vauvaa vain hetken. Kahden kuukauden iässä tämä suoja alkaa olla monien tautien osalta jo selvästi heikentynyt.

3. Monet taudinaiheuttajat leviävät huomaamatta.
   Osa mikrobeista tarttuu jo ennen kuin ihminen itse tajuaa olevansa kipeä. Vauvaa ei voi suojata vain pysymällä kotona, sillä tauteja kulkeutuu väistämättä lähipiirin mukana.

2 kk rokotukset ovat lähtölaukaus vauvan omalle, pitkäaikaiselle suojalle. Niiden avulla vauvan immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan taudinaiheuttajat ja reagoimaan niihin nopeasti myöhemmin elämässä.

Mitkä rokotteet 2 kuukautta -iässä annetaan?

Neuvolakortissa rokotteiden nimet voivat näyttää kirjainviidakolta. Tässä selkeä katsaus siihen, mitkä rokotteet 2 kuukautta -ikäiselle Suomessa yleensä annetaan ja mihin ne suojaavat.

Suomessa käytetään yhdistelmärokotteita, jotta piikkejä tarvitaan mahdollisimman vähän.

1. 5- tai 6-valenttinen yhdistelmärokote (sisältää DTaP, IPV, Hib ja usein Hepatiitti B)

Käytettävästä valmisteesta riippuen kyseessä on 5- tai 6-tehoinen yhdistelmärokote. Se suojaa:

• Difteria (kurkkumätä)
  Vakava nielutulehdus, joka voi turvottaa hengitystiet tukkoon ja erittää elimistöä vaurioittavaa myrkkyä.

• Tetanus (jäykkäkouristus)
  Maaperän bakteeri pääsee elimistöön haavojen kautta. Aiheuttaa kivuliaita lihaskouristuksia ja voi lamaannuttaa hengityksen.

• Pertussis (hinkuyskä)
  Erityisen vaarallinen pienille vauvoille. Voi aiheuttaa hengityskatkoksia ja sinertymistä, ja vauva voi tarvita tehohoitoa.

• Polio (IPV)
  Virus, joka voi halvaannuttaa pysyvästi. Maailmalla tautia esiintyy yhä, ja rokotesuoja on tärkeä myös matkustamisen kannalta.

• Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib-rokote)
  Aiheuttaa pieniä lapsia koskevia vakavia bakteeri-infektioita, kuten aivokalvontulehdusta ja kurkunkannentulehdusta.

• Hepatiitti B (hepatiitti B rokote 2 kk)
  Maksaa vaurioittava virus, joka voi johtaa pitkäaikaiseen maksasairauteen ja lisätä maksasyövän riskiä.

Näistä puhutaan usein lyhenteellä DTaP-IPV-Hib, ja osassa valmisteista mukana on myös hepatiitti B. Yksi pistos kattaa siis jopa kuusi vakavaa tautia.

2. Pneumokokkirokote 2 kk (PCV)

Neuvolassa annettava pneumokokkirokote suojaa Streptococcus pneumoniae -bakteerin aiheuttamilta infektioilta, kuten:

• Aivokalvontulehdus
• Verenmyrkytys (sepsis)
• Keuhkokuume
• Vakavat korva- ja poskiontelotulehdukset

Vauvat ja pienet lapset ovat erityisessä riskissä sairastua vakavaan pneumokokkitautiin, joten rokote annetaan varhain.

3. Rotarokote 2 kk (suun kautta)

Rotavirus on erittäin tarttuva suolistovirus, joka aiheuttaa:

• Voimakasta ripulia
• Oksentelua
• Nestehukkaa

Isommalle lapselle tauti on ikävä, mutta vastasyntyneelle ja pienelle vauvalle se voi johtaa nopeasti sairaalahoitoon.

Rotarokote 2 kk annetaan makeana nestemäisenä lääkkeenä suun kautta, ei pistoksena. Se sisältää heikennettyä, elävää virusta ja on erittäin tehokas vähentämään rotaviruksen aiheuttamia sairaalahoitoja.

4. Meningokokki B rokote 2 kk (MenB)

Suomen rokotusohjelmassa osa vauvoista saa myös meningokokki B rokotteen neuvolan ohjeiden mukaan (esimerkiksi riskiryhmät ja alueelliset kampanjat). Rokote suojaa meningokokki B -bakteerin aiheuttamalta aivokalvontulehdukselta ja verenkierroinfektiolta.

Meningokokkitauti voi edetä pelottavan nopeasti. Vauva voi vaikuttaa aamulla hieman väsyneeltä ja olla illalla jo henkeä uhkaavassa tilassa. Siksi suoja on tärkeää aloittaa varhain, silloin kun rokote kuuluu vauvan rokotusaikatauluun.

Neuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri kertoo aina, mitkä rokotteet juuri teidän vauvallenne annetaan ja millä nimillä ne näkyvät rokotuskortissa. Epäselvissä tilanteissa on täysin ok pyytää, että rokotukset kirjataan paperille tai että saat käteesi ajantasaisen rokotusohjelma-esitteen.

Mitä odottaa rokotuksissa 2 kk -iässä

Kun tiedät etukäteen, miten käynti etenee, päivä on usein vanhemmalle helpompi.

Ennen neuvolakäyntiä

• Ota neuvolakortti mukaan.
  Vauvan rokotukset merkitään neuvolakorttiin tai sähköiseen potilastietojärjestelmään.

• Pue vauva helposti riisuttaviin vaatteisiin.
  Body ja housut tai haalari, josta lahkeet saa helposti auki, helpottaa reisiä varten annettavia piikkejä. Vältä monikerrospukeutumista ja monimutkaisia neppareita.

• Ruoki vauva, jos hän on nälkäinen.
  Imetys tai pulloruokinta ennen rokotuksia tai niiden jälkeen on ok. Osa vanhemmista haluaa imettää tai syöttää rokotusten aikana, se voi rauhoittaa vauvaa.

• Kirjaa kysymykset ylös.
  Jos mietit rokotusten sivuvaikutuksia vauvalla tai olet lukenut netistä jotain huolestuttavaa, kirjoita asiat muistiin, jotta muistat kysyä.

Rokotuskäynnin aikana

Rokotukset 2 kuukautta -ikäiselle annetaan yleensä näin:

• Useampi pistos, tavallisesti:
  • yksi kumpaankin reiteen
  • joskus yksi lisäpistos samaan reiteen riippuen rokotevalmisteista
• Yksi suun kautta annettava rokote (rotarokote), joka tiputetaan vauvan suun sivulle nestemäisenä

Terveydenhoitaja tai lääkäri:

1. Tarkistaa vauvan henkilötiedot ja käy läpi, mitkä rokotukset kuuluvat kyseiselle käynnille.
2. Kysyy mahdollisista allergioista tai aiemmista vakavista reaktioista (useimmilla 2 kk ikäisillä niitä ei vielä ole).
3. Antaa pistosrokotteet nopeasti peräkkäin, usein niin, että pidät vauvaa sylissä.
4. Antaa rotarokotteen suun kautta.

Vauva itkee lähes aina hetken. Pistos kirpaisee, mutta kipu on lyhytkestoinen. Suurin osa vauvoista rauhoittuu muutamassa minuutissa, kun heitä pidetään sylissä, imetetään tai heitä keinutellaan.

Moni vanhempi kokee tilanteen henkisesti raskaammaksi kuin odotti. Se on täysin normaalia. Voit katsoa muualle, vaikka pidätkin vauvaa sylissä, jos se tuntuu helpommalta.

Yleisimmät sivuvaikutukset ja mikä on normaalia

Rokotusten jälkeen 2 kk -ikäinen vauva voi olla hieman erilainen kuin tavallisesti päivän tai pari. Tämä kertoo yleensä siitä, että immuunijärjestelmä tekee juuri sitä, mitä pitääkin.

Tavallisia ja odotettuja rokotusten sivuvaikutuksia vauvalla ovat:

• Lievä kuume

  • Lämpö voi nousta noin 38,5 °C:een 1–2 vuorokauden ajaksi
  • Vauva voi tuntua hieman lämpimältä, olla punoittava, uneliaampi tai tavallista takertuvampi
  • Kuume on erityisen tavallista meningokokki B rokotteen jälkeen, jos se on annettu

• Itkuisuus ja kiukkuisuus

  • Vauva voi olla tavanomaista herkempi ja vaikeampi rauhoittaa
  • Itku tulee usein aaltoina, mutta vauva rauhoittuu yleensä syliin, imetykseen tai syliheilutteluun

• Punoitus, turvotus tai pieni kyhmy pistoskohdassa

  • Yleensä reidessä
  • Kohta voi tuntua lämpimältä tai hieman aristavalta
  • Löydös voi kestää muutaman päivän, joskus jopa pari viikkoa, kunhan se ajan myötä hiljalleen rauhoittuu

• Uneliaisuus

  • Osa vauvoista nukkuu tavallista enemmän rokotuspäivänä
  • Toiset taas nukkuvat huonommin, jos olo on epämukava

• Ruokahalun väheneminen

  • Vauva voi syödä hieman tavallista vähemmän yksittäisillä aterioilla
  • Kunhan vaippa kastuu normaalisti ja vauva heräilee syömään, tilanne on tavallisesti ok

Nämä oireet ovat hyvin yleisiä ja lieviä, ja ne menevät yleensä ohi vuorokauden tai kahden sisällä.

Jos vauva on vähän „väsähtänyt“, mutta heräilee, juo jonkin verran, pissaa vaippaan ja rauhoittuu edes välillä syliin, se on yleensä hyvä merkki.

Miten voit helpottaa vauvan oloa rokotusten jälkeen

Neuloja ei voi pyyhkiä pois, mutta sen jälkeen voit tehdä paljon vauvan olon helpottamiseksi.

Käytännön vinkkejä:

• Tavallista enemmän syliä ja läheisyyttä
  Vauva voi kaivata normaalia enemmän sylissä oloa ja ihokontaktia. Kantoreppu tai -liina voi auttaa, jos vauva viihtyy liikkeessä.

• Tarjoa maitoa vauvan tahdin mukaan
  Pienemmät ja tiheämmät syöttöväli voivat olla helpompia kuin suuret annokset. Imettävällä ja pulloruokittavalla vauvalle sama sääntö: seuraa vauvan viestejä.

• Käytä parasetamolia, jos sinulle on niin ohjeistettu

  • Suomessa suositellaan usein pienen annoksen parasetamolia meningokokki B rokotteen jälkeen, jos kuume tai kipu vaivaa.
  • Käytä vain vauvoille tarkoitettua valmistetta ja oikeaa annosta iän ja painon mukaan. Noudata pakkausselostetta ja neuvolan ohjeita.
  • Älä anna ibuprofeenia ilman terveydenhuollon ammattilaisen erillistä ohjetta.

• Viileä, kostea pyyhe pistoskohdalle
  Puhtaan, viileän (ei jäisen) pyyhkeen kevyt painaminen aristavaan kohtaan voi helpottaa oloa. Älä hiero pistoskohtaa voimakkaasti.

• Kevyt pukeutuminen, jos vauva on lämmin
  Kuumeiselle vauvalle riittää ohut vaatekerros ja kevyt peitto. Tarkoitus ei ole hikoiluttaa, mutta ei myöskään palelluttaa, vaan pitää olo mukavana.

Luota myös omaan oloosi ja jaksamiseesi. Moni perhe ottaa rokotuspäivää seuraavan päivän rauhallisemmin, ja se on usein hyvä ratkaisu.

Milloin soittaa lääkäriin tai hakeutua päivystykseen

Vakavat reaktiot 2 kk rokotuksista ovat erittäin harvinaisia, mutta on hyvä tietää, milloin apua pitää hakea heti.

Ota yhteys lääkäriin, päivystykseen tai soita numeroon 116 117 (päivystysapu, jos se on alueellasi käytössä) tai hätänumeroon 112, jos:

• Kuume on yli 39 °C ja jatkuu yli 48 tuntia
  Lyhytkestoinen kuume on tavallista, mutta sitkeä, korkea kuume vaatii arviointia.

• Lohtuton itku jatkuu yli 3 tuntia
  Vauvat itkevät, mutta jos itku on jatkuvaa, korkeaäänistä ja mikään ei rauhoita yli kolmen tunnin ajan, hakeudu arvioon.

• Vauva on poikkeuksellisen veltto, vaikeasti herätettävissä tai ei reagoi totutulla tavalla
  Jos huomaat, että vauva on „ihan eri tavalla“ väsynyt tai poissaoleva kuin koskaan aiemmin, ota herkästi yhteyttä.

• Hengityksessä on ongelmia
  Nopea hengitys, ähkiminen, sisäänvetäytyminen kylkiluiden alta, sierainlevitys tai sinertävä väri huulissa tai kasvoissa ovat aina hätätilanteita. Soita 112.

• Iholle ilmaantuu poikkeava ihottuma
  Erityisesti:

  • ihottuma, joka ei vaalene lasipuristuksessa
  • purppuraiset, mustelmaa muistuttavat läiskät
  • nopeasti leviävä ihottuma, johon liittyy kuumetta, väsymystä tai sekavuutta

• Kouristus tai kouristuksen kaltainen tilanne
  Rokotusten jälkeiset kouristukset ovat hyvin harvinaisia. Jos vauvan raajat nykivät, jäykistyvät tai hän menettää tajuntansa, soita välittömästi 112.

Vakavat allergiset reaktiot ilmaantuvat yleensä minuuttien sisällä rokotuksesta. Siksi neuvolassa usein pyydetään odottamaan hetki rokotuksen jälkeen. Äkillinen kasvojen tai kielen turpoaminen, hengitysvaikeus tai romahdus ovat hätätilanteita, mutta ovat onneksi ääriharvinaisia.

Jos olet epävarma ja mielessäsi kaihertaa huoli, ota mieluummin matalalla kynnyksellä yhteyttä päivystysapuun tai omaan terveysasemaan.

Yleisiä huolia 2 kk rokotuksista

Kysymysten esittäminen ei tee sinusta hankalaa vanhempaa. Päinvastoin, moni pohtii samoja asioita ensimmäisten rokotusten aikana. Tässä kaksi usein toistuvaa huolta.

„Onko rokotteita liikaa ja liian aikaisin?“

Tämä mietityttää monia. Vastaus lyhyesti: ei ole. Vauvan immuunijärjestelmä kestää nykyisen vauvan rokotusaikataulun hyvin.

Muutama näkökulma:

• Heti syntymästä alkaen vauva kohtaa tuhansia uusia mikrobeja joka päivä, iholta, ilmasta, maidosta, vaatteista ja kodin pinnoilta.
• Rokotteiden sisältämien antigeenien eli „tunnistuspätkien“ määrä on nykyrokotteissa itse asiassa selvästi pienempi kuin 1980-luvulla, vaikka suojattavien tautien määrä on kasvanut.
• Laajat tutkimukset Euroopassa ja Suomessa eivät ole löytäneet näyttöä siitä, että useammat rokotteet samanaikaisesti heikentäisivät lapsen vastustuskykyä tai lisäisivät muiden infektioiden riskiä.

Rokotusohjelma on ajoitettu niin, että suoja on parhaimmillaan silloin, kun tauti olisi vauvalle vaarallisin. Rokotusten viivästyttäminen jättää vauvan ilman suojaa aikana, jolloin taudit voivat olla kaikkein vakavimpia.

„Aiheuttavatko rokotteet autismia?“

Tämä uskomus nousi esiin 1990-luvulla julkaistusta yksittäisestä, sittemmin kumotusta tutkimuksesta, jossa väitettiin MPR-rokotteen ja autismin olevan yhteydessä. Sittemmin:

• tutkimus on vedetty pois tieteellisestä lehdestä
• sen eettiset ja tieteelliset puutteet on todettu vakaviksi
• pääkirjoittaja on menettänyt lääkärinoikeutensa

Suuret, hyvin toteutetut tutkimukset useissa maissa, myös Pohjoismaissa, ovat seuranneet satojen tuhansien lasten rokotuksia. Yhteyttä rokotusten ja autismin välillä ei ole löytynyt.

Autismin ajatellaan liittyvän aivojen varhaiseen kehitykseen ja perimään, ei vauvan rokotuksiin eikä rokotteiden ainesosiin.

Jos haluat lukea aiheesta lisää, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarjoaa selkokielisiä tiivistelmiä rokotetutkimuksesta ja turvallisuudesta.

Riskien ja hyödyn puntar