Vauvan maitoallergia: oireet, altistus, tutkiminen ja hoito

Vauvan itku jokaisen syötön jälkeen, toistuva pulauttelu tai sitkeä ihottuma voi valvottaa koko perhettä. Yksi mahdollinen selitys on maitoallergia, eli lehmänmaidon proteiiniallergia. Sen oireet muistuttavat kuitenkin helposti tavallista refluksia, koliikkia, atooppista ihottumaa tai laktoosi-intoleranssia.

Hyvä uutinen on, että vauvan maitoallergiaa voidaan hoitaa ja seurata. Valtaosa lapsista myös kasvaa allergiasta ulos. Ensimmäinen askel on tunnistaa mahdolliset oireet ja hakea apua neuvolasta, terveyskeskuksesta, lastenlääkäriltä tai allergioihin perehtyneeltä ravitsemusterapeutilta.

Mitä lehmänmaitoallergia tarkoittaa?

Lehmänmaitoallergia tarkoittaa immuunijärjestelmän reaktiota lehmänmaidon proteiineihin. Elimistö tulkitsee proteiinin virheellisesti haitalliseksi ja käynnistää puolustusreaktion. Oireita voi tulla iholle, ruoansulatuskanavaan ja hengitysteihin, joskus usealle alueelle yhtä aikaa.

Lehmänmaidon proteiiniallergia on imeväisikäisten yleisin ruoka-allergia. Sitä arvioidaan esiintyvän noin 2-3 prosentilla vauvoista. Oireet voivat alkaa jo ensimmäisten elinviikkojen aikana tai silloin, kun vauvalle annetaan korviketta, maitopitoisia kiinteitä ruokia tai rintamaidon lisäksi korviketta.

Nimi voi johtaa harhaan: maitoallergiassa reaktion aiheuttaa maidon proteiini, ei maitosokeri eli laktoosi. Tavallisimpia reaktioita aiheuttavia proteiineja ovat kaseiini ja heraproteiinit.

Lehmänmaidon proteiinia on ilmeisissä tuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, juustossa, voissa, kermassa ja äidinmaidonkorvikkeissa. Sitä voi olla myös esimerkiksi leivonnaisissa, kekseissä, kastikkeissa, perunamuusivalmisteissa ja monissa valmisruoissa.

Vauvan maitoallergian kaksi päätyyppiä

Maitoallergia voi ilmetä kahdella eri tavalla. Oirekuvat poikkeavat toisistaan, mikä voi tehdä diagnoosin selvittämisestä hankalaa.

IgE-välitteinen maitoallergia: nopeasti alkavat oireet

IgE-välitteinen maitoallergia aiheuttaa oireita pian lehmänmaidon proteiinin nauttimisen jälkeen, usein minuuteissa ja tavallisesti viimeistään kahden tunnin kuluessa. IgE on vasta-aine, joka liittyy nopeisiin allergisiin reaktioihin.

Oireet ovat usein äkillisiä ja selvästi havaittavia. Niitä voivat olla:

• Nokkosihottuma, koholla olevat kutiavat paukamat
• Huulten, kasvojen, silmäluomien tai kielen turpoaminen
• Suun ympäristön punoitus
• Äkillinen oksentaminen syömisen jälkeen
• Yskä, vinkuva hengitys, hengityksen rohina tai hengenahdistus
• Kalpeus, poikkeava velttoisuus tai uneliaisuus

Harvoin IgE-välitteinen reaktio voi johtaa anafylaksiaan, joka on vakava ja mahdollisesti henkeä uhkaava allerginen reaktio. Soita heti numeroon 112, jos vauvan hengitys vaikeutuu, kieli tai nielu turpoaa, vauva muuttuu veltoksi tai reagoimattomaksi tai hänelle tulee usean elinjärjestelmän oireita syömisen jälkeen.

Nopea reaktio voi säikäyttää, mutta sen aikataulu antaa terveydenhuollolle tärkeän vihjeen. Jos vauvalle tulee toistuvasti nokkosihottumaa tai oksentelua pian korvikkeen tai maitotuotteen jälkeen, kerro vastaanotolla mahdollisimman tarkasti, milloin oireet alkoivat.

Ei-IgE-välitteinen maitoallergia: viivästyneet oireet

Ei-IgE-välitteinen maitoallergia on pienillä vauvoilla yleisempi, ja sitä voi olla vaikeampi tunnistaa. Oireet alkavat usein vasta tuntien tai jopa päivien kuluttua altistuksesta.

Viivästynyt reaktio näkyy tavallisesti ruoansulatuskanavassa ja iholla. Tyypillisiä vauvan maitoallergia oireita ovat:

• Atooppinen ihottuma tai ekseema, joka ei rauhoitu tavanomaisella perushoidolla ja lääkärin ohjeiden mukaisella hoidolla
• Veri tai lima ulosteessa
• Pitkittynyt oksentelu tai jatkuva, vauvaa selvästi vaivaava pulauttelu
• Refluksin kaltaiset oireet, jotka eivät helpota odotetusti
• Itkuisuus, selän kaarelle vetäminen, ilmavaivat ja kipuilu syömisen aikana tai sen jälkeen
• Rinnan tai pullon torjuminen, levoton syöminen
• Pitkittynyt ripuli tai ummetus
• Heikko painonnousu tai kasvun hidastuminen

Moni vauva pulauttelee, itkee iltaisin ja saa ihottumaa. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita maitoallergiaa. Epäily vahvistuu, jos oireet ovat jatkuvia tai voimakkaita, niitä esiintyy useassa elinjärjestelmässä tai ne häiritsevät syömistä ja kasvua.

Lievästi pulautteleva vauva, joka on muuten tyytyväinen ja kasvaa hyvin, ei välttämättä ole allerginen. Sen sijaan vauva, jolla on refluksioireiden lisäksi kivuliaita syöttötilanteita, ihottumaa sekä limaa tai verta vaipassa, tarvitsee lääkärin arvion.

Miten vauva altistuu lehmänmaidon proteiinille?

Lehmänmaitoallergia voi kehittyä korvikeruokitulle, imetetylle ja osittain imetetylle vauvalle.

Korviketta saava vauva

Tavalliset äidinmaidonkorvikkeet valmistetaan lehmänmaidosta. Jos korviketta saavalla vauvalla on maitoallergia, altistus on suora ja toistuva. Siksi oireet voivat tulla esiin pian korvikkeen aloittamisen jälkeen.

Vauvan ei tarvitse saada pulloa heti synnyttyään. Ongelmat voivat alkaa vasta, kun imetystä aletaan täydentää korvikkeella, korvikemerkki vaihtuu tai pulloruokinta lisääntyy.

Imetys ja maitoallergia

Maitoallergia rintaruokinta -tilanteessa voi näyttää hieman erilaiselta. Äidin ruokavaliosta peräisin olevia lehmänmaidon proteiineja voi kulkeutua pieniä määriä rintamaitoon. Siksi myös täysimetetty vauva voi joissakin tapauksissa oireilla äidin käyttämistä maitotuotteista.

Imetetyllä vauvalla oireet ovat usein lievempiä kuin korviketta saavalla, mutta näin ei aina ole. Ulosteen veriviirut, ihottuma, levottomat syötöt ja pitkittynyt vatsavaiva ovat oireita, joita voidaan selvittää maitoallergian näkökulmasta.

Imetystä kannattaa yleensä jatkaa selvittelyn aikana. Rintamaito on vauvalle arvokasta ravintoa ja läheisyyttä. Jos äidille suositellaan maidotonta kokeilua, ruokavalio pitää suunnitella huolellisesti. Äidin on saatava riittävästi kalsiumia, jodia, D-vitamiinia, proteiinia ja energiaa.

Maitoallergia oireet: mitä kannattaa seurata?

Vanhemman havainto siitä, ettei kaikki tunnu olevan kohdallaan, on arvokas. Oireiden toistumista kannattaa seurata. Kirjaa esimerkiksi syötöt, pulauttelut, itkuisuus, vaipat, nukkuminen, ihomuutokset sekä korvikkeen tai maitotuotteiden käyttö. Puhelimen muistiinpanot riittävät hyvin.

Seuraavat maitoallergia oireet vauvoilla on hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai lääkärissä, etenkin jos ne jatkuvat päiviä tai viikkoja:

• Pitkittynyt ihottuma, joka ei helpota säännöllisellä rasvauksella ja sovitulla hoidolla
• Veri tai lima ulosteessa, jolloin voidaan pohtia esimerkiksi verinen uloste maitoallergia -oireilua
• Runsas pulauttelu tai oksentelu, erityisesti jos siihen liittyy kipua tai sitä tulee lähes jokaisen syötön jälkeen
• Jatkuva itku ja levottomuus, varsinkin ruokailun aikana tai pian sen jälkeen
• Syömisestä kieltäytyminen, rinnan hylkiminen, pullon torjuminen tai itkuinen irrottautuminen kesken syömisen
• Heikko painonnousu tai odotettua vähäisempi määrä märkiä vaippoja
• Pitkittynyt ripuli tai ummetus
• Toistuva vatsan turvotus, ponnistelu tai kivun merkit
• Nopeasti alkava nokkosihottuma, kasvojen turpoaminen tai oksentelu maitoproteiinialtistuksen jälkeen

Veri vaipassa on aina syy olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Taustalla voi olla esimerkiksi ummetukseen liittyvä pieni peräaukon haavauma, infektio tai lehmänmaitoallergia. Pelkän kuvan perusteella ei voi tehdä diagnoosia.

Myös pitkittynyt oksentelu pienellä vauvalla vaatii arviota. Hakeudu kiireellisesti hoitoon, jos oksennus on vihreää, veristä tai suihkuavaa tai jos vauva on kuivumisen oloinen, poikkeuksellisen unelias, kuumeinen tai muuten sairaan näköinen.

Miksi maitoallergia sekoittuu usein refluksiin tai koliikkiin?

Oireet menevät aidosti päällekkäin. Lehmänmaitoallergia voi aiheuttaa refluksin kaltaista oireilua, mutta jokaisella pulauttelevalla vauvalla ei ole allergiaa. Refluksi on imeväisillä tavallista, koska ruoansulatuskanava on vielä kypsymässä, ja se usein helpottaa ajan kanssa.

Myös koliikki voi hämärtää tilannetta. Vauva saattaa itkeä pitkiä jaksoja ilman selkeää syytä, ja se kuormittaa koko perhettä. Maitoallergia ja koliikki liittyvät toisinaan toisiinsa, mutta pelkkä itkuisuus ei riitä maitoallergian toteamiseen.

Lääkäri tarkastelee kokonaisuutta:

• Milloin oireet alkoivat?
• Toistuvatko ne lehmänmaidon proteiinille altistumisen jälkeen?
• Onko mukana ihottumaa, verta ulosteessa tai oksentelua?
• Onko suvussa atooppista ihottumaa, astmaa, allergista nuhaa tai ruoka-allergioita?
• Kasvaako vauva odotetusti?
• Helpottavatko oireet, kun lehmänmaidon proteiini poistetaan, ja palaavatko ne hallitussa uudelleenaltistuksessa?

Viimeinen kohta on diagnoosin kannalta erityisen tärkeä.

Miten lehmänmaitoallergia todetaan?

Ei-IgE-välitteiseen maitoallergiaan ei ole yhtä varmaa laboratoriotestiä. Ihopistokoe ja verestä mitattava spesifinen IgE voivat auttaa, jos epäillään välitöntä allergista reaktiota. Viivästyneessä maitoallergiassa tulokset voivat kuitenkin olla normaalit.

Monen vauvan kohdalla maitoallergia testi tarkoittaa lääkärin ohjaamaa välttämis- ja altistuskoetta. Lehmänmaidon proteiini poistetaan määräajaksi, oireita seurataan ja maito palautetaan suunnitellusti ruokavalioon. Jos oireet palaavat, yhteys maitoproteiiniin vahvistuu.

Älä aloita tiukkaa välttämisruokavaliota tai jatka erityiskorviketta pitkään ilman terveydenhuollon ohjausta. Oireet voivat helpottaa sattumalta, tavallinen refluksi voi vähentyä vauvan kasvaessa ja tarpeettomat rajoitukset voivat vaikeuttaa ruokailua.

Jos vauva on imetetty

Lääkäri, neuvola, lastenpoliklinikka tai ravitsemusterapeutti voi suositella äidille 2-4 viikon maidotonta kokeilua imetyksen jatkuessa. Tämä on tavallinen osa imetys maitoallergia ruokavalio -selvittelyä.

Maidottomassa ruokavaliossa tuoteselosteet on luettava tarkasti. Lehmänmaidon proteiinia voi löytyä muun muassa seuraavilla nimillä:

• Maito
• Kaseiini tai kaseinaatti
• Hera
• Voi
• Kerma
• Juusto
• Jogurtti
• Maitojauhe
• Rasvaton maitojauhe
• Piimä

Ravitsemusterapeutti auttaa löytämään sopivia vaihtoehtoja ja varmistamaan kalsiumin sekä jodin riittävän saannin. Kasvipohjaiset juomat eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia, eikä niitä tule käyttää vauvan pääasiallisena juomana.

Jos vauvan vointi paranee kokeilun aikana, ammattilainen voi ohjata maitotuotteiden hallittuun palautukseen, jotta nähdään, oliko oireiden taustalla todella lehmänmaidon proteiini.

Jos vauva saa korviketta

Kun epäillään maitoallergiaa, lääkäri voi suositella laajasti pilkottua erityiskorviketta eli eHF-korviketta. Siinä maidon proteiinit on pilkottu pienemmiksi osiksi, jotka aiheuttavat harvemmin allergisen reaktion.

Osa vauvoista tarvitsee aminohappopohjaista korviketta eli AAF-korviketta. Sitä voidaan harkita esimerkiksi vaikeissa oireissa, kasvun hidastuessa tai silloin, kun oireilu jatkuu eHF-korvikkeesta huolimatta.

Laktoositon tavallinen korvike ei ole maitoallergian hoito, koska siinä on edelleen lehmänmaidon proteiinia. Myöskään vuohen- tai lampaanmaitopohjaiset korvikkeet eivät yleensä sovi vaihtoehdoksi, sillä niiden proteiinit muistuttavat lehmänmaidon proteiineja ja voivat aiheuttaa reaktion.

Miksi soijakorvike ei yleensä ole ensisijainen vaihtoehto?

Soijakorvike voi tuntua helposti saatavalta ratkaisulta, mutta sitä ei yleensä suositella ensimmäiseksi vaihtoehdoksi lehmänmaitoallergiselle vauvalle, varsinkaan aivan pienelle.

Osalla lehmänmaitoallergisista vauvoista esiintyy oireita myös soijaproteiinista, erityisesti ei-IgE-välitteisessä allergiassa. Soijakorviketta voidaan harkita joissakin tilanteissa terveydenhuollon ohjauksessa, usein vasta isommalle vauvalle.

Älä diagnosoi itse tai vaihda korviketta omin päin

Kun vauva itkee ja perhe on väsynyt, korvikkeen vaihtaminen voi tuntua nopealta ratkaisulta. Maitoallergiaa ei silti kannata diagnosoida itse tai vaihtaa korviketta toistuvasti ilman ammattilaisen ohjeita.

Useat korvikevaihdokset voivat vaikeuttaa oireiden syyn selvittämistä. Erityiskorvikkeissa on usein voimakas maku, johon vauva voi tarvita totuttelua. Jos vauva tarvitsee välttämisruokavalion, myös painonnousua, nesteytystä ja ravitsemusta on seurattava.

Ota yhteyttä neuvolaan, terveyskeskukseen tai lastenlääkäriin, jos epäilet vauvan maitoallergiaa. Oirepäiväkirja kannattaa ottaa mukaan. Muutamasta puhelimeen kirjatusta havainnosta voi olla vastaanotolla paljon apua.

Lehmänmaitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat eri asioita

Nämä kaksi sekoitetaan usein keskenään, vaikka ne ovat täysin eri ilmiöitä.

Lehmänmaitoallergia on immuunijärjestelmän reaktio maidon proteiineihin. Se voi aiheuttaa iho- ja vatsaoireita, oksentelua ja IgE-välitteisessä muodossa myös nopeasti alkavia reaktioita, kuten nokkosihottumaa ja turvotusta.

Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei pilko laktoosia eli maitosokeria normaalisti. Se aiheuttaa tavallisesti vatsan turvotusta, ilmavaivoja, löysää ulostetta ja vatsakipua. Laktoosi-intoleranssi ei aiheuta nokkosihottumaa, turvotusta, verta ulosteeseen eikä anafylaksiaa.

Perinnöllinen, varhain alkava laktoosi-intoleranssi on imeväisillä erittäin harvinainen. Tilapäistä laktoosin imeytymishäiriötä voi joskus tulla esimerkiksi vatsataudin jälkeen, kun suolisto on ärtynyt. Se on eri asia kuin maitoallergia ja menee usein ohi.

Jos epäilyksi esitetään laktoosia, kannattaa pohtia, sopivatko oireet siihen todella. Oikea erottelu vaikuttaa hoitoon.

Kasvaako vauva maitoallergiasta ulos?

Tämä on useimmille perheille helpottava tieto: valtaosa lapsista kasvaa lehmänmaidon proteiiniallergiasta ulos 3-5 vuoden ikään mennessä, ja moni jo selvästi aiemmin.

Lapsen hoitava lääkäri arvioi, milloin ja miten sietokyvyn kehittymistä voidaan kokeilla. Lievässä ei-IgE-välitteisessä allergiassa voidaan joskus edetä kotona asteittaisella maidon palautuksella, jota kutsutaan usein maitotikkaiksi. Jos lapsella on ollut nopeita allergisia reaktioita, altistukset suunnitellaan allergialääkärin kanssa.

Maitoallergia voi tehdä ruokailusta hetkeksi kuormittavaa. Se ei tarkoita, että imetys olisi epäonnistunut, että olet valinnut väärän korvikkeen tai että olisit aiheuttanut allergian käyttämällä maitotuotteita raskauden aikana. Olet huomannut oireita, etsinyt tietoa ja hakenut apua. Juuri sitä vauva tarvitsee.