Vauvan paino ja painonnousu - mitä odottaa vastasyntyneellä ja miten seurata

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa kotona ovat täynnä kysymyksiä. Yksi yleisimmistä liittyy siihen, miten vauvan paino kehittyy: „Nouseeko vauvan paino riittävästi?” ja „Paljonko vastasyntyneen pitäisi painaa ylipäätään?”.

Jos jäät tuijottamaan neuvolasta saatua kasvukäyrää tai vaakalukemaa ja mietit, mitä se oikeastaan kertoo, et ole yksin. Käydään läpi, mikä on vastasyntyneen normaalipaino, millainen vauvan painonnousu on tervettä ja milloin on hyvä jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Vastasyntyneen normaalipaino: mikä on tavallista?

Suomessa suurin osa täysiaikaisista vauvoista syntyy painoisina noin 2,5–4 kg (2500–4000 g). Tämä haarukka sisältää suuren joukon täysin terveitä vastasyntyneitä.

Keskimääräinen täysiaikaisen vauvan syntymäpaino on usein jossain 3,3–3,5 kg paikkeilla, mutta moni terve vauva on hieman tätä pienempi tai suurempi.

Muutama perusasia vastasyntyneen painosta:

• Alle 2,5 kg (2500 g) luokitellaan pienipainoiseksi (low birth weight), ja tällöin vauvan vointia ja kasvua seurataan tavallista tiiviimmin.
• Yli 4 kg (4000 g) voidaan kutsua isoksi raskausikään nähden, etenkin jos taustalla on esimerkiksi raskausdiabetes.
• Pojat ovat keskimäärin hieman tyttöjä painavampia, mutta ero on pieni.
• Perimä ja perheen koko vaikuttavat. Pienikokoisilla vanhemmilla on usein pienempiä vauvoja, pitkillä vanhemmilla usein kookkaampia.

Lukema, joka kirjataan syntymähetkellä neuvolakorttiin syntymäpainoksi, on vasta lähtökohta. Paljon tärkeämpää on se, miten vauvan painonnousu etenee seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana.

Miksi vastasyntyneen paino laskee syntymän jälkeen

Moni vanhempi säikähtää, kun huomaa, että vauvan paino on kolmantena päivänä pienempi kuin syntyessä. Ajatus „vastasyntyneen painon lasku, onko tämä normaalia?” tulee vastaan hyvin usein.

Useimmiten vastasyntyneen painon lasku ensimmäisinä päivinä on täysin normaalia.

Vastasyntyneen painon lasku - kuinka paljon on tavallista?

Terve täysiaikainen vauva voi menettää noin 7–10 % syntymäpainostaan ensimmäisten päivien aikana. Jos vauvan syntymäpaino oli esimerkiksi 3,5 kg, paino voi hyvin käydä noin 3,15–3,25 kilossa ilman että kyseessä on ongelma.

Mistä tämä johtuu?

• Nesteiden väheneminen
  Vauva syntyy elimistössään ylimääräistä nestettä. Syntymän jälkeen hän pissaa runsaasti ja menettää osan tästä nesteestä, mikä näkyy vaa’alla.

• Mekoniumin eli lapsenpihkan poistuminen
  Ensimmäiset tummat, tahmeat vaipat (mekoniumi) selittävät myös osan painon putoamisesta.

• Kolostrum ja vauvan paino
  Ensimmäisinä päivinä rinnasta tulee kolostrumia eli ternimaitoa, ei vielä suuria määriä valkoista kypsää maitoa. Kolostrumia tulee määrällisesti vähän, mutta se on hyvin ravintorikasta ja sisältää paljon vasta-aineita. Siksi kokonaisenergiansaanti on aluksi pienempi, ja pieni painon lasku on odotettavaa.

• Sopeutuminen kohdun ulkopuoliseen elämään
  Kohdussa vauva sai ravintoa jatkuvasti istukan kautta, syntymän jälkeen syödään jaksoittain. Pelkkä tämä muutos aiheuttaa usein pienen notkahduksen painoon.

Suomalaiset synnytysosastot ja neuvolat tuntevat tämän ilmiön hyvin ja käyttävät vastasyntyneen painon lasku normaali -prosentteja arvioidakseen, riittääkö seuranta, tarvitaanko imetysohjausta vai onko lääkärin tarkastus paikallaan.

Milloin vauva saa painon takaisin?

Neuvolassa tätä kysytään usein: „Milloin vauva saa painon takaisin?”

Useimmilla terveillä, täysiaikaisilla vauvoilla:

• Painon lasku on suurimmillaan noin 3.–4. päivänä.
• Sen jälkeen vauvan paino yleensä tasaantuu tai alkaa nousta, kun maito „nousee” ja maidon määrä lisääntyy.
• 10.–14. vuorokauden kohdalla odotetaan, että vauva on palannut syntymäpainoonsa.

Toisin sanoen toisen elinviikon loppuun mennessä suurin osa vauvoista on vähintään syntymäpainossaan tai hieman sen yläpuolella.

Jos mietit, onko oma vauva „kartalla”, terveydenhoitaja tai lääkäri katsoo:

• paljonko prosentuaalinen painonlasku on ollut
• miten syöminen sujuu (imuote, tiheys, kesto)
• märkä- ja kakkavaippojen määrää
• vauvan yleistilaa, jäntevyyttä ja vireyttä

Jos vauvan paino ei ole takaisin syntymäpainossa kahden viikon iässä, tilanne kuuluu tarkistuttaa. Usein siinä vaiheessa katsotaan imetystä tai pulloruokintaa tarkemmin ja tarvittaessa sovitaan tiheämpi seuranta. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että jokin olisi vakavasti pielessä, mutta merkitsee, että asiaan on hyvä paneutua hieman tarkemmin.

Odotettava vauvan painonnousu viikossa

Kun vauva on ohittanut alkuvaiheen notkahduksen ja päässyt syntymäpainoonsa, huomio siirtyy siihen, millainen vauvan painonnousu viikossa on.

Moni vanhempi pohtii: „Kuinka paljon vauvan painon pitäisi nousta viikossa?”

Ensimmäisten kuukausien aikana suuntaa-antava ohje on:

• noin 150–200 g viikossa
  (eli noin 600–800 g kuukaudessa)

Tämä on keskiarvo, ei viikoittainen „testi”, joka täytyy läpäistä. Joinain viikkoina painoa tulee vähemmän, joinain enemmän. Kasvupyrähdykset, pienet flunssat, muutokset syöttörytmissä - kaikki nämä voivat aiheuttaa pientä vaihtelua.

Neuvolan vauvan painokäyrä perustuu pituus- ja painokäyriin, joissa näkyy normaalin vaihtelun alue. Vauvan ei tarvitse olla tarkalleen 50. prosenttipisteessä. Tärkeämpää on, että:

• hän seuraa suunnilleen samaa käyrää
• käyrä ei putoa lyhyessä ajassa useita prosenttiviivoja alaspäin

Jos haluat seurata kasvua myös puhelimella, sovellukset kuten Erby voivat auttaa kirjaamaan mittoja ja näyttämään ne samaan tapaan käyrillä kuin neuvolakortissa.

Miten vauvan painoa seurataan

Rutiinitarkistukset terveydenhuollossa

Suomessa vauvan painoa seurataan säännöllisesti:

• sairaalassa syntymän jälkeen
• ensimmäisinä päivinä ja viikkoina synnytysvuodeosastolla, kotikäynneillä tai poliklinikalla
• vastasyntyneen neuvolakäynnillä noin 1–2 viikon iässä
• 4 viikon iässä ja sen jälkeen neuvolan määräaikaistarkastuksissa
• tiheämmin, jos ilmenee huolta kasvusta tai syömisestä

Yksittäinen lukema ei kerro koko totuutta. Siksi vauvan painonnousua katsotaan aina kehityksenä ajan yli.

Terveydenhoitaja piirtää vastasyntyneen painon ja myöhemmät painot neuvolakortin kasvukäyrään ja selittää, mitä käyrä tarkoittaa. Jos jokin herättää huolta, voidaan sopia lisäpunnituksia tai järjestää imetysohjausta ja muu ruokinnan tuki esimerkiksi imetystukihenkilön tai sairaalan imetyspoliklinikan kautta.

Vauvan painon seuranta kotona - apu vai stressin lähde?

Kysymys vauvan painon seurannasta kotona ja siitä, kannattaako hankkia kotivaaka vauvalle, nousee usein esiin. Netistä saa helposti ostettua vauvanvaakoja, ja houkutus punnita „varmuuden vuoksi” joka päivä voi olla suuri.

Useimmille perheille päivittäistä punnitsemista ei suositella. Syitä on useita:

• Pienet päivittäiset vaihtelut ovat täysin normaaleja ja lisäävät helposti turhaa huolta.
• Kotivaa’at eivät aina ole yhtä tarkkoja tai kalibroituja kuin neuvolan vaa’at.
• Numeroihin takertuminen voi viedä huomion siitä, miltä vauva näyttää ja käyttäytyy kokonaisuutena.

Jos kotona on jo vauvanvaaka:

• Käytä sitä korkeintaan noin kerran viikossa, mieluiten suunnilleen samaan kellonaikaan ja samankaltaisessa vaatetuksessa tai vaipassa.
• Pidä lukemaa suuntaa-antavana, ei tuomiona vanhemmuudestasi.

Luotettavinta seurantaa saa yleensä neuvolassa, lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa, missä painot kirjataan neuvolakorttiin tai esimerkiksi Erby-sovellukseen.

Mitkä tekijät vaikuttavat vauvan painonnousuun?

Kaikki vauvat eivät liho samaa tahtia. Useampi tekijä vaikuttaa siihen, millainen vauvan painonnousu viikossa on.

Syöttötiheys

Pieni vauva syö yleensä:

• rintaruokinnalla vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa
• pulloruokinnalla noin 2–4 tunnin välein, vauvan omien tarpeiden mukaan

Tiheä, vauvan tarpeeseen vastaava syöttö auttaa maidontuotannon käynnistymisessä ja antaa vauvalle runsaasti mahdollisuuksia saada energiaa. Syöttövälejä ei yleensä kannata venyttää tarkoituksella kovin pitkiksi ensimmäisinä viikkoina, sillä se voi joillakin hidastaa vauvan painonnousua.

Imetysote ja ruokintatekniikka

Rintaruokinnassa:

• syvä ja kivuton imuote mahdollistaa tehokkaan maidonsiirron.
• Naksuva ääni, jatkuva irtoaminen rinnasta tai hyvin kipeät nännit voivat viitata ongelmiin imuotteen kanssa.
• Myös kielijänne- tai huulijänneongelmat voivat vaikuttaa siihen, miten maito siirtyy rinnasta vauvalle.

Pulloruokinnassa:

• sopivan virtausnopeuden tuttipullo
• vauvan tahtiin etenevä „paced bottle feeding” eli rauhallinen syöttö ilman pakottamista
• vauvan hyvä asento ja vireystila ruokailun aikana

Kaikki tämä vaikuttaa siihen, paljonko maitoa oikeasti tulee juoduksi.

Maidontuotanto

Rinta toimii enimmäkseen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mitä tehokkaammin vauva tyhjentää rintaa, sitä enemmän rinta yleensä tuottaa maitoa. Niukempi maidontulo voi joskus olla osatekijä hitaammassa vauvan painonnousussa, etenkin jos:

• syötöt ovat hyvin lyhyitä ja harvassa
• vauva on kovin unelias ja vaikeasti heräteltävissä syömään
• imetys on päässyt kunnolla käyntiin viiveellä
• synnytys on ollut hankala tai verenvuoto runsas

Neuvola, synnytyssairaala ja imetyspoliklinikat sekä esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n tukipuhelin voivat auttaa maidontuotannon tukemisessa, jos siihen on tarvetta.

Vauvan terveydentila ja syntymän taustat

Ennenaikaisuus, keltaisuus, infektiot tai jokin perussairaus voivat vaikuttaa siihen, millainen vastasyntyneen paino- ja kasvukäyrästä tulee. Tällöin lääkärit seuraavat kasvua tarkemmin ja tavoitteet voivat olla hieman erilaisia kuin täysin terveellä, täysiaikaisella vauvalla.

Merkkejä siitä, että vauvan painonnousu on hyvällä mallilla

Et tarvitse vaa’an näyttöä joka päivä huomatakseen, että vauva kasvaa. Moni arkinen havainto kertoo, että vauvan painonnousu etenee todennäköisesti hyvin:

• Vaatteet ja vaipat
  Potkupuvut alkavat kiristää, neppareita on vaikeampi sulkea, vaippakoko täytyy vaihtaa isompaan nopeammin kuin arvasit.

• Vartalon muoto
  Käsivarret, jalat ja posket pyöristyvät, ja aivan vastasyntyneen „luiseva” olemus pehmenee.

• Vaippamäärät
  Kun ensimmäiset päivät ovat ohi, hyvin syövä vauva tekee tavallisesti:

  • vähintään 5–6 märkää vaippaa vuorokaudessa
  • säännöllisesti kakkaa, vaikka täysimetyksellä kakkavälit voivat muutaman viikon jälkeen vaihdella paljon

• Käytös
  Vauva on välillä hereillä ja tarkkailee ympäristöään, itku voimistuu nälän myötä ja laantuu syötön jälkeen, ja välissä on tyytyväisiä, rauhallisia hetkiä.

• Kehitys pidemmällä aikavälillä
  Varhaiset kehitysvaiheet etenevät: vauva alkaa tarkentaa katsetta kasvoihin, reagoi ääniin ja liikkeeseen.

Jos nämä merkit ovat kohdallaan ja vauvan painokäyrä osoittaa tasaisen nousujohteista suuntaa, pienet vaihtelut vaa’alla eivät yleensä ole syy huoleen.

Milloin vauvan painosta kannattaa huolestua

On tilanteita, joissa on järkevää kysyä neuvoa ammattilaiselta eikä jäädä odottamaan.

Ota yhteyttä neuvolaan, synnytyssairaalaan, päivystykseen, terveysasemalle tai Päivystysapuun 116 117, jos:

• Vauva ei ole palannut syntymäpainoonsa 2 viikon iässä.
• Painonnousu on toistuvasti alle noin 100 g viikossa ensimmäisinä kuukausina, etenkin jos painokäyrä putoaa prosenttiviivoja alaspäin.
• Vauva vaikuttaa hyvin uneliaalta, on vaikeasti heräteltävissä syömään tai nukahtaa rinnalle tai pullolle jatkuvasti muutamassa minuutissa.
• Vaippoja tulee selvästi niukasti:
  • alle 5 märkää vaippaa vuorokaudessa 5. elinpäivän jälkeen
  • hyvin tummaa virtsaa tai tiili-uratteja näkyy vaipassa vielä useita päiviä syntymän jälkeen
• Näet kuivumisen merkkejä:
  • kuivat huulet ja suu
  • selvästi painunut aukile päälaella
  • ei kyyneliä itkiessä
• Vauva kieltäytyy syömästä tai oksentaa toistuvasti suuria määriä.

Luota omaan vaistoosi. Jos jokin tuntuu „oudolta” etkä saa mielenrauhaa, on aina oikein hakea lisäarviota.

Hätätilanteessa soita 112.

Vauvan painon seuraaminen Erby-sovelluksella

Paperinen neuvolakortti ja sen kasvukäyrät ovat hyödyllisiä, mutta moni vanhempi haluaa pitää kirjaa myös puhelimessa. Tässä kohtaa Erby-sovellus voi tulla avuksi.

Erbylla voit:

• kirjata jokaisen neuvolassa, lääkärissä tai sairaalassa mitatun painon
• nähdä vauvan kasvun selkeänä graafina, samaan tapaan kuin vauvan painokäyrä neuvolakortissa
• lisätä muistiinpanoja esimerkiksi imetyksen muutoksista, sairasteluista tai kasvupyrähdyksistä ja yhdistää ne vauvan painonnousuun
• jakaa käyrän helposti toiselle vanhemmalle tai näyttää sen vastaanotolla

Tällaisen työkalun käyttäminen voi vähentää tarvetta punnita vauvaa kotona usein, mutta antaa silti selkeän kuvan siitä, miten vauvan paino kehittyy ajan myötä.

Loppusanat sinulle, joka mietit vauvan painoa

Kun lukee lukuja tyyliin „paljonko vastasyntynyt painaa” ja „kuinka paljon vauvan painon pitäisi nousta viikossa”, olo voi nopeasti käydä levottomaksi. Numerot voivat tuoda turvaa, mutta jos katsoo vain niitä, ne voivat myös lisätä huolta.

Yritä nähdä vauva kokonaisuutena, ei pelkkänä viivana käyrällä:

• Pyöristyykö olemus vähitellen?
• Tuleeko märkiä vaippoja tasaisesti?
• Onko syöttöjen välissä edes pieniä tyytyväisiä hetkiä?

Jos näihin voi useimmiten vastata myöntävästi, ja neuvolassa ei olla huolissaan, vauvan painonnousu on todennäköisesti ihan hyvässä vauhdissa.

Ja jos luvut notkahtavat tai jämähtävät, muista: kyse ei ole tuomiosta vanhemmuudestasi. Hitaampi vauvan painonnousu on yleensä merkki siitä, että tarvitset ja ansaitset lisää tukea ruokintaan ja hieman tiiviimpää seurantaa, ei siitä, että olisit epäonnistunut.

Kysy rohkeasti, nojaa neuvolan, synnytyssairaalan tai imetystuen apuun ja käytä esimerkiksi Erby-sovellusta tukena ilman, että jäät tuijottamaan vaa’an lukemia yksin. Vastasyntyneen paino on vain yksi osa vauvan tarinaa, joka on vasta aluillaan.