Vauvan refluksi - oireet, GER ja GERD, kotihoito ja milloin hakea apua

Vauva, joka pulauttelee maitoa lähes jokaisen syötön jälkeen, saa huolehtimaan kokeneemmankin vanhemman. Lohdullista on, että vauvan refluksi on hyvin tavallista etenkin ensimmäisten elinkuukausien aikana. Useimmat vauvat kasvavat siitä ulos ilman lääkitystä. Pienillä vauvoilla maidon nouseminen takaisin suuhun kuuluu usein aivan normaaliin kehitysvaiheeseen.

Toisinaan kyse on vain pyykkiä lisäävästä pulauttelusta, toisinaan taas refluksioireet tekevät syömisestä ja arjesta vaikeaa. Kun tunnistaa olennaiset merkit, on helpompi arvioida, onko kyseessä hyvävointinen pulauttelija vai mahdollinen refluksitauti vauva -tilanne, joka tarvitsee terveydenhuollon arviota.

Mitä vauvan refluksi tarkoittaa?

Vauvan refluksi tarkoittaa sitä, että mahalaukun sisältöä kulkeutuu takaisin ruokatorveen. Ruokatorvi on putki, jota pitkin maito kulkee suusta mahalaukkuun. Maito voi nousta suuhun asti ja tulla ulos pienenä pulautuksena, tai vauva voi nielaista sen takaisin ilman, että vanhempi huomaa mitään.

Ilmiön taustalla on se, että ruokatorven alasulkija, mahalaukun ja ruokatorven välissä toimiva lihas, on vauvalla vielä kehittymätön. Vauva myös viettää paljon aikaa makuulla ja saa ravintonsa nestemäisessä muodossa. Nämä tekijät tekevät maidon takaisinvirtauksesta tavallista.

Vauva voi pulauttaa syömisen jälkeen, röyhtäistessään, vatsallaan ollessaan tai esimerkiksi turvakaukalossa matkustamisen jälkeen. Lätäkkö bodissa tai harson päällä näyttää helposti suuremmalta kuin todellinen maitomäärä onkaan.

Onko vastasyntyneen pulauttelu normaalia? Useimmiten kyllä. Pienet, vaivattomat maitopulautukset ovat tavallinen osa vauva-arkea.

Refluksi vai GERD vauva - mistä eron tunnistaa?

Lyhenteet GER ja GERD kuulostavat samankaltaisilta, mutta niillä tarkoitetaan eri asioita.

GER: hyvävointinen pulauttelija

GER eli gastroesofageaalinen refluksi tarkoittaa maidon takaisinvirtausta ilman, että vauva kärsii siitä merkittävästi. Vauva voi pulautella paljonkin, mutta kasvaa, syö ja voi muuten hyvin.

Tavalliseen refluksiin voi liittyä esimerkiksi:

• Toistuva pulauttelu syömisen jälkeen
• Maitotahrat leuassa, vaatteissa ja harsoissa
• Äänekkäät röyhtäisyt, joiden mukana tulee hieman maitoa
• Hyvä ruokahalu
• Kohtuullisen rauhallinen uni syöttöjen välillä
• Tasainen painonnousu
• Tyytyväinen ja hyvävointinen olemus suurimman osan ajasta

Tällaisesta vauvasta puhutaan joskus hyvävointisena pulauttelijana. Pyykkiä voi tulla paljon, mutta vauva voi silti erinomaisesti.

Tavallinen refluksi ei yleensä tarvitse lääkehoitoa. Ruoansulatuskanava kypsyy vähitellen, ja oireilu helpottaa sen myötä. Useimmilla lapsilla refluksi on selvästi rauhoittunut viimeistään 12-18 kuukauden ikään mennessä, usein jo aiemmin.

GERD: kun refluksi aiheuttaa haittaa

GERD eli gastroesofageaalinen refluksitauti on tavallista refluksia harvinaisempi. Siinä mahalaukun sisällön takaisinvirtaus aiheuttaa selviä oireita, kipua, syömisvaikeuksia, heikkoa kasvua tai muita haittoja.

Mahdollisia vauvan refluksioireita, jotka voivat viitata refluksitautiin, ovat:

• Selän voimakas kaarelle vetäminen syömisen aikana tai sen jälkeen
• Jatkuva itku, huuto tai selvä hätä syötön yhteydessä
• Rinnan tai pullon hylkiminen kesken syömisen
• Toistuva syömisestä kieltäytyminen tai hyvin pienet syömiset
• Hidas painonnousu tai painon lasku
• Tiheä ja runsas oksentelu pienten pulautusten sijaan
• Pitkittyvä ärtyisyys syömisen jälkeen
• Jatkuva yskä, vinkuva hengitys, käheys tai toistuvat hengitystieoireet
• Vaikeus rauhoittua, koska syöminen vaikuttaa kivuliaalta

Yksi oire ei vielä tarkoita GERD:tä. Vauva voi kaarrella selkäänsä monesta syystä, ja itkuisuus on tavallista erityisesti ensimmäisinä kuukausina. Ratkaisevaa on oireiden kokonaisuus ja toistuvuus.

Jos lähes jokainen syöttö päättyy itkuun, vauva vaikuttaa kipeältä aterioiden jälkeen tai painonnousu hidastuu, ota yhteys neuvolaan, terveyskeskukseen, lastenlääkäriin tai imetysohjaajaan.

Entä hiljainen refluksi?

Vanhemmat puhuvat usein hiljaisesta refluksista. Sillä tarkoitetaan tavallisesti vauvaa, joka vaikuttaa epämukavalta, nielee usein, kakoo, yskii tai irvistelee, mutta ei näkyvästi pulauttele maitoa.

Hiljainen refluksi ei ole aina tarkkarajainen diagnoosi. Osa vauvoista todella nielee takaisin nousseen maidon, mutta samantyyppisiä oireita voivat aiheuttaa myös koliikki, ilma vatsassa, imemisvaikeudet, ruoka-aineallergia tai jokin muu vaiva. Pelkkä epäily hiljaisesta refluksista ei tarkoita automaattisesti happosalpaajalääkitystä.

Terveydenhuollossa arvioidaan koko tilannetta: syömistä, kasvua, ulostetta, unta, hengitystä ja vauvan vointia syöttöjen välillä. Lyhyestä videosta, joka näyttää hankalan syöttötilanteen, voi olla vastaanotolla paljon apua.

Milloin refluksi loppuu?

Väsynyt vanhempi pohtii usein ennen kaikkea tätä: milloin refluksi loppuu ja kuinka kauan refluksi kestää?

Usein oireilu etenee suurin piirtein näin:

• Vastasyntyneen refluksi voi alkaa jo ensimmäisten elinviikkojen aikana.
• Oireet tulevat monilla selvemmin esiin 2-4 kuukauden iässä.
• Refluksi on usein voimakkaimmillaan noin 4 kuukauden iässä.
• Monet vauvat voivat selvästi paremmin 6-7 kuukauden iässä, kun he oppivat istumaan tukevammin ja kiinteitä ruokia aletaan maistella.
• Valtaosalla oireet ovat huomattavasti vähentyneet 12-18 kuukauden ikään mennessä.

Kun vaatteita vaihtuu useita ennen puoltapäivää, vaihe voi tuntua loputtomalta. Tavallisesti refluksi on kuitenkin ohimenevä kehitysvaihe, ei pysyvä ongelma.

Joillakin vauvoilla pulauttelu vähenee lähes äkisti. Toisilla muutos tapahtuu vähitellen: yksi pulautus jää pois, sitten toinen. Molemmat ovat tavallisia etenemistapoja, jos vauva syö, kasvaa ja vaikuttaa muuten hyvävointiselta.

Vauvan refluksin hoito kotona

Tavallisessa refluksissa pienet muutokset syöttötilanteisiin auttavat usein eniten. Tavoitteena ei ole poistaa jokaista pulautusta, sillä se ei yleensä ole realistista. Tarkoitus on tehdä syömisestä rauhallisempaa ja vähentää takaisin nousevan maidon määrää.

Pidä vauvaa pystyasennossa syömisen jälkeen

Pidä vauvaa pystyasennossa rintaa vasten noin 20-30 minuuttia syötön jälkeen. Rauhallinen sylittely toimii hyvin. Vältä tiukkoja vaatteita vatsan kohdalta, voimakasta hyppyyttelyä ja vauvan asettamista heti kasaan painuvaan istuma-asentoon, sillä ne voivat lisätä vatsaan kohdistuvaa painetta.

Kantoväline voi sopia joillekin perheille, kunhan vauvan kasvot ovat aina näkyvissä, leuka ei painu rintaan ja hengitystiet pysyvät vapaina.

Nukkumaan vauva asetetaan kuitenkin aina turvallisen unen ohjeiden mukaisesti selälleen tasaiselle, napakalle ja tyhjälle patjalle. Tyynyjä, kiilatyynyjä, unipesiä, asentohoitotuotteita tai kaltevia nukkumisalustoja ei pidä käyttää refluksin hoitoon.

Joskus neuvotaan nostamaan pinnasängyn päätyä esimerkiksi patjan alle asetettavalla pyyhkeellä. Tätä ei nykyisten turvallisen unen suositusten mukaan suositella. Vauva voi valua vaaralliseen asentoon, eikä kaltevuudesta ole luotettavaa hyötyä refluksiin. Selällään ja tasaisella nukkuminen on turvallisin vaihtoehto myös pulauttelevalle vauvalle.

Tarjoa tarvittaessa pienempiä ja tiheämpiä syöttöjä

Hyvin täysi mahalaukku pulauttaa herkemmin. Jos vauva oksentaa paljon tai pulauttaa toistuvasti suuria määriä, keskustele neuvolassa tai imetysohjaajan kanssa siitä, voisivatko hieman pienemmät ja tiheämmät syötöt auttaa.

Pulloruokitulla vauvalla kannattaa tarkistaa sekä maitomäärä että syöttötahti. Pulloa ei tarvitse saada tyhjäksi, jos vauva viestii olevansa kylläinen. Kylläisyyden merkkejä voivat olla pään kääntäminen pois, imun hidastuminen, käsien rentoutuminen tai tutin työntäminen suusta.

Myös vauvan refluksi imetys -tilanteessa voi liittyä nopeaan maidon herumiseen. Jos maitoa tulee voimakkaalla suihkulla, imetys hieman takakenossa tai pienen maitomäärän lypsäminen ennen imetystä voi helpottaa. Imetysohjaaja voi auttaa löytämään juuri teille sopivan asennon ja rytmin.

Röyhtäytä usein, mutta hellästi

Vauvaa voi kokeilla röyhtäyttää syötön puolivälissä ja lopuksi, erityisesti jos hän hotkii tai imee nopeasti. Osa vauvoista röyhtäisee hetkessä, osa tarvitsee muutaman minuutin.

Selkää ei tarvitse taputtaa voimakkaasti. Kevyt silittely tai hellä taputtelu pystyasennossa riittää. Jos röyhtäystä ei kuulu, sekin on aivan normaalia. Kaikki vauvat eivät röyhtäise jokaisen syötön jälkeen.

Käytä pulloruokinnassa vauvan tahtista syöttämistä

Vauvan tahtinen pulloruokinta voi olla hyödyllinen osa vauvan refluksin hoitoa. Pidä pulloa melko vaakasuorassa, jotta maito ei valu tutista vauvan suuhun liian nopeasti. Pidä syötön aikana pieniä taukoja ja anna vauvan säädellä tahtia.

Näin vauva nielee usein vähemmän ilmaa, ja ylisyöttämisen riski pienenee. Rauhallinen syöttö ilman kiirettä voi tehdä yllättävän suuren eron.

Älä sakeuta maitoa omin päin

Sakeutetusta maidosta voi olla apua joillekin vauvoille näkyvän pulauttelun vähentämisessä, mutta se ei sovi kaikille. Älä lisää pulloon puuroa, sakeuttajaa tai muita aineita ilman lääkärin, ravitsemusterapeutin, neuvolan tai apteekin ammattilaisen ohjetta.

Sakeutus voi vaikuttaa esimerkiksi ummetukseen, nesteiden saantiin, tutin virtaukseen ja lääkkeiden imeytymiseen. Jos sakeutettua valmistetta suositellaan, saat samalla tarkat ohjeet sen valintaan ja valmistamiseen.

Harkitse korvikkeen vaihtoa harkiten

Jos korviketta saavan vauvan refluksi on hankala, korvikemerkkiä ei kannata vaihtaa muutaman päivän välein. Silloin on vaikea tietää, mikä mahdollisesti auttaa, ja toistuvat vaihdokset voivat sekoittaa vatsan toimintaa entisestään.

Terveydenhuollon ammattilainen voi tarvittaessa suositella refluksikorviketta tai maitoallergiaepäilyssä laajasti pilkottua erityiskorviketta. Tavalliset vatsaystävällisiksi tai comfort-tyyppisiksi markkinoidut korvikkeet eivät ole sama asia kuin allergiaan tarkoitetut erityiskorvikkeet.

Voisiko kyse olla lehmänmaitoproteiiniallergiasta?

Lehmänmaitoproteiiniallergian ja refluksin oireet voivat muistuttaa toisiaan. Osalla vauvoista, joilla epäillään refluksia, taustalla voi olla maidon proteiiniin liittyvä allergia.

Refluksin kaltaisten oireiden lisäksi lehmänmaitoproteiiniallergiaa voivat tukea esimerkiksi:

• Atooppinen ihottuma tai sitkeä ihottuma
• Veri tai lima ulosteessa
• Pitkittynyt ripuli tai ummetus
• Voimakas, koliikkimainen itkuisuus
• Jatkuva tai raju oksentelu
• Lähipiirissä esiintyvät allergiat, astma, atooppinen ihottuma tai siitepölyallergia

Jos vauva on täysimetetty, lääkäri tai neuvola voi suositella imettävälle vanhemmalle maidottoman ruokavalion kokeilua yleensä 2-4 viikon ajaksi. Kokeilu kannattaa tehdä ammattilaisen tuella, jotta ruokavalioon saadaan riittävästi esimerkiksi kalsiumia ja jodia.

Korviketta saavalla vauvalla ensisijainen kokeilu on yleensä laajasti pilkottu erityiskorvike. Vuohenmaitokorvike tai laktoositon korvike eivät yleensä sovi tähän tarkoitukseen. Lehmänmaitoproteiiniallergiassa ongelma on proteiini, ei laktoosi. Monet lehmänmaidon proteiinille reagoivat vauvat reagoivat myös vuohen- ja lampaanmaitoproteiineihin.

Milloin vauvan närästykseen tai refluksiin käytetään lääkitystä?

Lääkitys voi olla joissakin tilanteissa perusteltu, mutta se ei ole ensisijainen ratkaisu tavalliseen pulautteluun.

Jos syöttörytmiin, ruokinta-asentoon ja muihin arjen keinoihin tehdyt muutokset eivät auta ja vauvalla on selviä refluksitaudin merkkejä, kuten kasvun hidastumista, syömisestä kieltäytymistä, ruokatorven tulehdusta tai voimakasta kipuilua, lääkäri voi harkita hoitoa. Käytössä voi olla happoa neutraloivia tai mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä, kuten protonipumpun estäjiä.

Lääkkeistä voi olla hyötyä tarkoin valituissa tilanteissa. Ne eivät kuitenkaan yleensä vähennä tavallista itkuisuutta, levottomuutta tai näkyvää pulauttelua silloin, kun kyse ei ole todellisesta happoon liittyvästä sairaudesta. Mahahapon vähentämiseen voi liittyä myös haittoja, kuten joidenkin infektioiden riskin lisääntyminen.

Siksi refluksin hoito lääkkeillä kohdistetaan yleensä vauvoihin, joilla on selviä ja merkittäviä GERD-oireita, ei pelkästään siihen, että maitoa nousee takaisin suuhun.

Jos lääkitys aloitetaan, kysy lääkäriltä:

• Mitä oiretta lääkkeellä pyritään hoitamaan?
• Kuinka pitkään lääkettä on tarkoitus käyttää?
• Mistä tiedämme, auttaako lääke?
• Milloin lääkitystä arvioidaan uudelleen tai lopetetaan?

Milloin hoitoon pitää hakeutua nopeasti?

Useimmat vauvan refluksin kotikonstit ovat turvallisia ja riittäviä. Osa oireista tarvitsee kuitenkin nopeaa lääketieteellistä arviota, koska niiden taustalla voi olla jotain muuta kuin tavallinen refluksi.

Ota kiireellisesti yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeudu päivystykseen, jos vauvallasi on:

• Vihreää, kellanvihreää tai veristä oksennusta
• Verta ulosteessa
• Suihkuoksentelua, erityisesti pienellä vauvalla
• Turvonnut, aristava tai kivuliaan oloinen vatsa
• Kuumetta alle 3 kuukauden iässä
• Kuivumisen merkkejä, kuten selvästi tavallista vähemmän märkiä vaippoja, kuiva suu tai poikkeava uneliaisuus
• Hengitysvaikeuksia, sinertävät huulet, toistuvia tukehtumisen kaltaisia tilanteita tai hengityskatkoja
• Toistuvaa voimakasta oksentelua ja heikkoa painonnousua
• Poikkeuksellista veltoutta tai vauva on vaikeasti heräteltävissä

Hätätilanteessa soita numeroon 112. Luota myös omaan arvioosi. Tunnet vauvasi tavallisen käyttäytymisen, ja jos jokin tuntuu olevan selvästi pielessä, apua saa ja kannattaa pyytää.

Rauhoittava yhteenveto

Vauvan refluksi voi olla sotkuista, kuormittavaa ja varsinkin univajeessa raskasta. Useimmissa tapauksissa se on silti normaali osa vauvan kehitystä. Pulauttelevaa vauvaa ei tarvitse korjata, jos hän syö hyvin, kasvaa tasaisesti ja vaikuttaa pääosin tyytyväiseltä.

Pidä syöttöhetket rauhallisina, kannattele vauvaa hereillä pystyasennossa syömisen jälkeen ja kokeile pulloruokinnassa vauvan tahtista syöttämistä. Huolehdi samalla turvallisesta unesta: vauva nukkuu aina selällään tasaisella ja tyhjällä alustalla.

Jos mukana on kipua, syömisestä kieltäytymistä, heikkoa kasvua, hengitysoireita tai allergiaan viittaavia merkkejä, ota asia puheeksi neuvolassa tai lääkärissä. Useimmille perheille vastaus kysymykseen siitä, milloin refluksi loppuu, on lopulta helpottava: oireet vähenevät lapsen kasvaessa. Vielä koittaa päivä, jolloin harsoliinat eivät enää ole kodin käytetyin tekstiili.