Olet ehkä juuri saanut jonkinlaisen rytmin vauvan kanssa. Imetys tai pulloruokinta sujuu hieman paremmin, vauvan uni alkaa olla edes vähän ennakoitavaa... ja sitten noin 5 viikon kohdalla kaikki tuntuu romahtavan.
Vauva itkee taas. Haluaa olla sylissä koko ajan. Syö vähän väliä, myös yöllä. Nukkuu 20 minuutin pätkiä. Saatat miettiä aamuyöllä kello 3 hieman epätoivoisena: «Miksi vauva on niin itkuinen 5 viikon iässä? Onko jokin vialla? Riittääkö maito?»
Hengitä syvään. Tämä on lähes varmasti 5–6 viikon kasvupyrähdys ja samalla ensimmäinen isompi Wonder Weeks -kehitysharppaus. Se on rankka, uuvuttava ja silti täysin normaali vaihe.
Käydään läpi, mitä tässä iässä oikeasti tapahtuu, miksi aiemmin tyytyväinen vauva muuttuu yhtäkkiä hyvin vaativaksi, ja miten tästä selvitään ilman että oma jaksaminen tai itseluottamus romahtaa.
Noin 5 viikon iässä vauvan aivot ottavat ison kehitysloikan, jota kutsutaan Wonder Weeks -kirjallisuudessa usein nimellä Harppaus 1. Kyse ei ole pelkästään pituuden tai painon lisääntymisestä, vaan ennen kaikkea tavan, jolla vauva aistii maailman, muuttumisesta.
Tähän asti vastasyntyneen aistit ovat olleet vähän kuin vaimennettuina. Maailma on ollut utuinen ja äänet pehmeitä, vähän kuin katselisi huurteen läpi ja kuuntelisi korvatulpat korvissa.
5–6 viikon kasvupyrähdyksen aikana:
Aistit terävöityvät.
Äänet kuuluvat selvemmin, valot tuntuvat kirkkaammilta, kosketus voimakkaammalta. Se, mikä aiemmin oli taustahälyä, voikin nyt tuntua kovalta ja jopa pelottavalta.
Maailma tuntuu erilaiselta.
Vauva ikään kuin huomaa hyvin perustasolla: «Jotain on muuttunut.» Se voi olla jännittävää, mutta myös tosi kuormittavaa.
Aivoissa syntyy valtava määrä uusia yhteyksiä.
Hermoverkko rakentuu vauhdilla. Se vie paljon energiaa. Siksi vauva tarvitsee enemmän ravintoa, enemmän läheisyyttä ja enemmän apua rauhoittumiseen.
Vanhemman silmissä tämä näkyy usein ärtyisänä, takapakkia ottavana vauvana. Vauvan kokemus taas on kuin heräisi täysin uuteen maailmaan ilman käyttöohjetta.
Wonder Weeks eli vauvan kehitysharppaukset on ajatusmalli, jonka mukaan vauvan aivoissa tapahtuu tietyin ennustettavin välein isoja kehityshyppäyksiä noin 20 ensimmäisen elinkuukauden aikana. Näihin jaksoihin liittyy usein:
Harppaus 1 ajoittuu yleensä noin 5 viikkoon laskettuun aikaan nähden, ei välttämättä vauvan syntymäpäivään. Jos vauva syntyi etuajassa tai yliaikaisena, tämä kehitysharppaus voi tulla hieman eri aikaan.
Tämän harppauksen aikana vauva tulee tietoisemmaksi:
Kosketuksesta:
Sylissä oleminen tuntuu erilaiselta. Vaatteet, vaippa, kylpy, jopa pieni tuulenvire iholla voivat tuntua uusilta ja voimakkailta.
Äänistä:
Jääkaapin hurina, liikenteen äänet, sisarusten leikit toisessa huoneessa, telkkari taustalla, kaikki saattaa kuulua selkeämmin ja tuntua vauvalle hälyltä.
Näöstä:
Vauvan näkö tarkentuu hieman. Kasvot kiinnostavat enemmän, valo ja varjot erottuvat paremmin. Vauva saattaa tuijottaa sinua tarkasti tai katsella ympärilleen hyvin totisena.
Siksi aiemmin uninen vastasyntynyt voi nyt olla silmät selällään, levoton ja vaihtelevasti tyytyväinen. Vauvan aistit ovat heräämässä ja hän vasta harjoittelee, mitä kaikella tällä tiedolla tehdään.
Jokainen vauva on omanlaisensa, mutta on muutamia hyvin tyypillisiä merkkejä, jotka sopivat 5 viikon kehitysharppaukseen ja 5–6 viikon kasvupyrähdykseen.
Saatat huomata esimerkiksi:
Poikkeuksellinen syli- ja läheisyystarve
Vauva haluaa olla kiinni sinussa koko ajan. Ei vieressä, vaan kiinni. Pinnasänkyyn tai vaunuihin laskeminen toimii ehkä 5 minuuttia, sitten alkaa itku.
Vauva itkee enemmän kuin tavallisesti
Lähes koskaan itkemätön vauva voi nyt itkeä erityisesti iltaisin pitkään. Toinen taas marisee ja valittaa läpi päivän. Tilanne voi näyttää unitaantumalta, vaikka kyse onkin kehityksestä eteenpäin.
Tiheä syöminen ja iltakitinä (cluster feeding)
Vauva voi haluta rinnalle tai pullolle tunnin-parin välein, erityisesti iltapäivällä ja illalla. Tämä koskee sekä rinta- että pulloruokittuja vauvoja. Vauva ei ole hankala, hänen keho ja aivot vain tarvitsevat lisää energiaa.
Vauvan univaikeudet
Uni voi mennä täysin sekaisin. Lyhyitä päiväunia, tiheää yöheräilyä, vaikeuksia rauhoittua omaan sänkyyn. Tämä on hyvin tyypillistä kasvupyrähdyksen aikana.
Vauva haluaa olla sylissä koko ajan
Heti kun lasket vauvan alas, alkaa itku. Rinnalla tai rinnalla nukkuessa, tai rintakehälläsi vauva rauhoittuu. Tämä ei ole vauvan hemmottelua pilalle, vaan keino säädellä vauvan hermostoa sinun kehosi avulla.
Voimakkaammat säpsähdysreaktiot
Vauva säpsähtelee helpommin ääniä ja äkkinäisiä liikkeitä, kun aistit tarkentuvat.
Jos nyökkäilet monen kohdan kohdalla, olet todennäköisesti keskellä juuri tätä 5–6 viikon ikäjaksoa: vauva ärtyy paljon, on sylissä kiinni ja unet ovat sekaisin.
Kun olet keskellä vaihetta, se tuntuu loputtomalta. Silti 5–6 viikon kasvupyrähdys ja Harppaus 1 kestävät yleensä noin:
Joillakin vauvoilla pahin vaihe kestää hyvin intensiivisenä 3–5 päivää, jonka jälkeen tilanne alkaa hiljalleen tasoittua. Toisilla levottomuus venyy lähemmäs viikkoa tai kahta.
Monet vanhemmat kuvaavat suunnilleen tällaista kaavaa:
Jos mietit, kuinka kauan kasvupyrähdys kestää, suurin osa näistä ensimmäisistä kasvupyrähdyksistä asettuu tuohon 1–2 viikon haarukkaan, vaikka vaikein osa voi olla vain muutaman päivän rypistys.
Tällä myllerryksellä on myös palkintopuolensa. Kun vauvan aivot ovat tottuneet uuteen aistien tasoon, alat usein nähdä ihania uusia taitoja.
5–6 viikon kehitysharppauksen jälkeen monet vauvat:
Ovat virkeämpiä ja kiinnostuneempia ympäristöstä
Vauva voi olla pidempään hereillä niin, ettei koko aika kulu kiukutteluun. Hän katsellee ympärilleen ja seuraa, mitä tapahtuu.
Alkavat hymyillä tarkoituksella
Eivät vain vatsavaivahymyjä, vaan oikeita sosiaalisia hymyjä reaktiona kasvoihisi tai ääneesi. Tämä osuu usein noin 6 viikon kohdalle ja tuntuu usein siltä kuin vauva sanoisi: «Kiitos kun jaksoit.»
Tarkentavat katsetta paremmin kasvoihin ja esineisiin
Vauva voi tuijottaa silmiäsi, seurata kasvojasi kun liikut, tai tuijottaa kiinnostuneena mustavalkoista tai muuten selkeäkontrastista kuviota.
Alkavat jokellella ja päästellä uusia ääniä
Pienet «oo»- ja «aa»-äänet tulevat mukaan. Vauva kokeilee ääntään ja harjoittelee vuorovaikutusta.
Ovat taas aavistuksen ennakoitavampia
Vauvan uni ei ehkä edelleenkään ole täydellistä, mutta saatat huomata hieman pidempiä yöunia tai selkeämmän rytmin päiväuniin verrattuna harppauksen pahimpaan kohtaan.
Tämä on Wonder Weeks -tyylin ydin: ensin myrskyisä, itkuinen jakso, sitten kirkkaampi kausi, jolloin nähdään kaikki ne uudet taidot, joita aivot ovat taustalla rakentaneet.
Monelle imettävälle vanhemmalle yksi stressaavimmista asioista tässä iässä on äkillinen tiheä imetys. Mielessä voi pyöriä:
Useimmissa tapauksissa tässä iässä ei ole kyse maidon riittämättömyydestä.
Vauvan kasvupyrähdyksen aikana vauva hakeutuu rinnalle tai pullolle vaistomaisesti useammin. Tällä on kaksi tärkeää tarkoitusta:
Hetkellinen lisäenergia
Vauvan keho ja aivot kasvavat nopeasti. Energiankulutus on hurjaa.
Maidon tuotannon säätely
Imetyksessä pätee periaate: mitä enemmän maitoa poistuu, sitä enemmän elimistö alkaa tuottaa. Kun vauva syö tiheämmin 5–6 viikon kasvupyrähdyksessä, hän «tilaa» samalla enemmän maitoa seuraaville päiville.
Jos vauva on pulloruokinnalla, voit huomata, että pullot tyhjenevät nopeammin tai määrä tuntuu hetken aikaa riittämättömältä. Suomessa neuvola on hyvä paikka kysyä, paljonko vauvan tulisi keskimäärin syödä oman iän ja painon mukaan.
Jos imetät ja mietit maidon riittävyyttä, rauhoittavia merkkejä ovat:
Se, että vauva itkee 5–6 viikon iässä ja vaatii rintaa usein, ei itsessään tarkoita huonoa maidon tuotantoa. Useimmiten kyse on kasvupyrähdyksestä ja Wonder Weeks -tyylisestä kehitysharppauksesta. Jos olet huolissasi, puhu neuvolan terveydenhoitajan, imetystukihenkilön (esim. Imetyksen tuki ry) tai lääkärin kanssa. Usein jo yksi keskustelu rauhoittaa.
Ja muistutus: vauvat itkevät kasvupyrähdyksen aikana riippumatta siitä, saavatko he rinta- vai korvikeruokintaa. Kyse on kehityksestä, ei pelkästään ravinnosta.
Kehitysharppausta ei voi estää, mutta arkea voi helpottaa monella pienellä keinolla.
Ihokontakti ei ole vain synnytyssalin juttu. 5–6 viikon iässä se voi olla todellinen pelastaja.
Ihokontakti tukee myös imetyshormonien toimintaa, mikä voi auttaa, jos mietit maidon riittävyyttä.
Tässä vaiheessa tiukka kellon mukaan syöttäminen kostautuu yleensä nopeasti. Jos vauva haluaa rinnalle tunnin välein, syy on usein se, että:
Vauvan tahdissa syöttäminen:
Jos rinnat tai nännit ovat kipeät tai tilanne kuormittaa henkisesti, se on täysin ymmärrettävää. Hae apua imetysohjauksesta, neuvolasta tai lääkäriltä. Sinäkin tarvitset tukea.
Kantoväline voi olla tämän vaiheen todellinen arjen pelastaja.
Hyödyt:
Varmista, että kantoväline tukee vauvan lonkkia «M-asentoon» ja että vauvan kasvot ovat aina näkyvissä ja suukoteltavissa. Suomessa monilla paikkakunnilla toimii kantovälinelainaamoja ja vapaaehtoisia ohjaajia, jotka auttavat sopivan välineen ja asennon löytämisessä.
Et ole tarkoitettu selviytymään tästä yksin.
Yksinhuoltajana voi olla vaikeampaa, mutta usein läheisiltä saa pieniä, tärkeitä taukoja. Jo se, että joku tulee hetkeksi pitämään vauvaa, kun itse torkut sohvalla, voi muuttaa päivän suunnan.
Tämä ei ole se viikko, jolloin kannattaa:
Anna itsellesi lupa tehdä minimi, ei enempää:
Muu saa odottaa. Oikeasti. Tämä vaihe on lyhyt, ja siitä selviäminen on jo itsessään iso suoritus.
Yhdistelmä valvomista, vauvan itkua ja jatkuvaa fyysistä läheisyyttä on raskas kenelle tahansa.
Pieniä asioita, joista voi olla yllättävän paljon apua:
Jos huomaat mielialan olevan pitkään matala, ahdistuksen tai itsetuhoisten tai pelottavien ajatusten vaivaavan, tai jos tunnet olevasi lähes koko ajan ylikuormittunut, kerro asiasta neuvolassa tai lääkärille. Synnytyksen jälkeiset mielialaoireet ovat yleisiä ja hoidettavissa, eivätkä ole sinun syytäsi.
Monet vanhemmat kuvaavat tätä vaihetta unitaantumaksi, koska vauvan uni menee äkisti huonompaan suuntaan pienen rauhallisemman jakson jälkeen. Teknisesti näin nuorella iällä kyse ei niinkään ole «taantumisesta» vaan:
Tunne on silti sama: vähemmän unta, enemmän vauvan itkua, enemmän hyssyttelyä ja kantelua.
Hyvä uutinen:
Jos vauvan uni tuntuu silti mahdottoman kuormittavalta, voit puhua neuvolassa tai tarvittaessa hakea apua ammattilaiselta, joka on perehtynyt vauvaikäisten uneen ja käyttää lempeitä, ikätasolle sopivia keinoja. Ole tarkkana sellaisten «pikaratkaisujen» kanssa, jotka lupaavat täydelliset yöunet muutamassa päivässä pikkuruiselle vauvalle. Alle 3 kuukauden iässä ratkaisut, jotka sivuuttavat vauvan kasvupyrähdykset ja ruokailutarpeet, johtavat usein vain lisääntyneeseen stressiin.
Tärkeä näkökulman muutos:
Tämä takertuva, itkuinen, koko ajan syötävä vauva ei ole hankala tai «tahallaan vaativa». Myrskyisät päivät ovat usein merkki siitä, että vauvan aivot kehittyvät juuri niin kuin niiden kuuluukin.
Noin 5 viikon kohdalla:
Sinusta voi tuntua, että kaikki leviää käsiin. Todellisuudessa vauva ottaa ison kehitysaskeleen eteenpäin.
Et ole palaamassa lähtöruutuun. Olet matkalla läpi kehitysvaiheen, johon lähes jokainen pienen vauvan vanhempi törmää ja miettii: «Onko tämä vain meillä tällaista?»
Ei ole vain teillä.
Jos vauva:
ja mielessä pyörii:
niin todennäköisin vastaus on:
Olette keskellä 5–6 viikon kasvupyrähdystä ja Wonder Weeks -kehittymisharppausta 1, ja vauvan käytös on normaalia.
Et epäonnistu vanhempana. Maitosi on mitä todennäköisimmin riittävää, jos imetät. Vauvaa ei ole hemmoteltu pilalle, eikä hän ole «huono nukkuja». Hän on pieni, vasta tähän maailmaan saapunut ihminen, jolle maailma muuttui juuri isommaksi, kirkkaammaksi ja äänekkäämmäksi.
Pidä vauvaa lähellä. Ota vastaan apua, jos sitä on tarjolla. Karsi kaikki ylimääräinen. Tämä intensiivinen ajanjakso menee ohi, ja sen toisella puolella vastassa on vauva, joka hymyilee sinulle, katsoo silmiin ja jokeltelee vastaukseksi kun juttelet hänelle.
Tämä on väliaikaista. Ja se tarkoittaa, että vauva ottaa isoja askelia eteenpäin.