Keho on juuri käynyt läpi valtavan muutoksen. Synnytys on voinut sujua alateitse, imukupin tai muiden avustavien toimenpiteiden avulla tai keisarileikkauksella. Jokaisesta tavasta toipuminen on yksilöllistä, eikä tavoitteena ole palata entiseen arkeen mahdollisimman nopeasti.
Oleellisempaa kuin se, milloin voi liikkua synnytyksen jälkeen, on se, miten liikunta tukee paranemista, jaksamista, imetystä, univajeesta selviytymistä ja muuttunutta kehoa.
Useimmille sopii tällainen suuntaa-antava aikataulu:
Nämä eivät ole määräaikoja vaan yleisiä suuntaviivoja. Vaikea synnytys, laajat repeämät, tulehdus, laskeumaoireet, lantion kipu, kohonnut verenpaine tai muut synnytyksen jälkeiset ongelmat voivat muuttaa suunnitelmaa. Jos jokin mietityttää, ota yhteyttä neuvolaan, terveyskeskukseen tai lantionpohjan fysioterapeuttiin.
Kävely synnytyksen jälkeen on turvallinen tapa palata liikkeelle. Se vilkastuttaa verenkiertoa, helpottaa jäykkyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden päästä hetkeksi ulos, vaikka päivät vauvan kanssa tuntuisivat pitkiltä ja katkonaisilta.
Alussa hyvin pieni määrä riittää. Viiden minuutin kierros korttelin ympäri voi olla enemmän kuin tarpeeksi. Joinakin päivinä muutama kierros kotona kahvin tippuessa on kaikki, mihin voimia riittää. Sekin on liikettä.
Lisää kävelyä vähitellen:
Keisarileikkauksen jälkeen ryhdikkäästi seisominen voi tuntua aluksi aralta. Haavaa voi tukea kevyesti tyynyllä yskiessä, nauraessa tai sängystä noustessa. Moni kokee helpommaksi kääntyä ensin kyljelleen ja nousta sitä kautta istumaan sen sijaan, että nousisi suoraan selinmakuulta.
Lantionpohja on kannatellut raskauden aikana kasvavaa kohtua kuukausien ajan. Alatiesynnytyksessä lihakset myös venyvät huomattavasti. Vaikka synnytys olisi päättynyt keisarileikkaukseen, raskaus itsessään kuormittaa lantionpohjaa. Siksi lantionpohjan harjoitukset kuuluvat lähes jokaisen synnyttäneen palautumiseen.
Lantionpohjan lihakset tukevat virtsarakkoa, suolta ja kohtua. Heikentyneenä ne voivat aiheuttaa virtsankarkailua yskiessä, juostessa tai vauvan turvakaukaloa nostaessa. Osa tuntee emättimessä painetta, vetävää tunnetta tai tunnetta siitä, että jokin laskeutuu alaspäin, etenkin iltaa kohti. Silloin kuormitusta kannattaa vähentää ja hakeutua ammattilaisen arvioon.
Kegelit eli lantionpohjan lihasten supistukset ovat yksinkertaisia, mutta tekniikalla on väliä.
Kun voima lisääntyy, pidennä supistusta vähitellen jopa 10 sekuntiin. Voit tehdä myös nopeita supistuksia: purista ja rentouta lantionpohjaa nopeasti 10 kertaa.
Virtsasuihkua ei pidä katkaista harjoitusmielessä säännöllisesti, sillä se voi häiritä rakon normaalia tyhjenemistä. Tunnistamiseen sitä voi kokeilla kerran, mutta varsinaiset harjoitukset tehdään vessan ulkopuolella.
Harjoitukset on helppo yhdistää arjen rutiineihin: yksi sarja imetyksen aikana, toinen hampaita pestessä ja kolmas illalla sohvalla. Pienet toistot tekevät ajan mittaan paljon.
Raskauden aikana suorat vatsalihakset voivat erkaantua toisistaan keskiviivan kohdalta. Tätä kutsutaan nimellä vatsalihaserkauma. Se on tavallinen osa raskautta, ei merkki huonosta kunnosta tai epäonnistumisesta. Vatsanpeitteet tarvitsevat vain aikaa ja sopivanlaista harjoittelua palautuakseen.
Voit tehdä kotona karkean arvion, kun synnytyksestä on kulunut ensimmäiset palautumispäivät:
Jos rako tuntuu yli kahden sormen levyiseltä tai vatsan keskelle muodostuu kohouma, harjanne tai kupu ylös noustessa, yskiessä tai liikkuessa, syvien vatsalihasten harjoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Sormilla tehtävä arvio on kuitenkin vain suuntaa antava. Myös kudoksen jäntevyys ja vatsan toiminta ovat tärkeitä.
Vältä rutistuksia, istumaannousuja, täysiä lankkuja ja voimakkaita vatsatreenejä, kunnes keskivartalo toimii ilman pullotusta. Lantionpohjaan ja synnytyksen jälkeiseen kuntoutukseen perehtynyt fysioterapeutti voi arvioida vatsalihasten erkauman synnytyksen jälkeen tarkemmin.
Tavoitteena on aktivoida syviä vatsalihaksia, erityisesti poikittaista vatsalihasta, eikä tehdä kovaa treeniä pinnallisille vatsalihaksille.
Kokeile esimerkiksi näitä synnytyksen jälkeisiä harjoituksia:
Rauhallinen ja hallittu tekeminen on tässä vaiheessa tehokkaampaa kuin kova vauhti.
Kun kävely, hengitysharjoitukset ja lantionpohjan aktivointi tuntuvat hyviltä, voit lisätä muuta kevyttä liikuntaa synnytyksen jälkeen. Tarkoitus on palauttaa arjessa tarvittavaa voimaa: vauvan nostamista, pyykkikorin kantamista, lattialta nousemista ja vaunujen työntämistä.
Hyviä alkuvaiheen vaihtoehtoja ovat:
Harjoituksen ei tarvitse kestää kauan. Kymmenen minuutin liikuntahetki voi olla paljon hyödyllisempi kuin 45 minuutin treeni, joka vie kaikki voimat ja jättää kehon kipeäksi keskellä vauva-arkea.
Liikunta vauvan kanssa synnytyksen jälkeen voi tarkoittaa myös vaunulenkkiä, lattialla tehtäviä kevyitä liikkeitä vauvan vieressä tai vauvan kantamista arjen askareissa. Kuormitusta kannattaa lisätä vain sen verran, että olo pysyy hyvänä myös seuraavana päivänä.
Raskauden jälkeen nivelet ja sidekudokset voivat olla tavallista joustavampia, erityisesti imetyksen aikana. Katkonainen uni vaikuttaa myös palautumiseen. Nyt ei tarvitse todistaa kenellekään mitään.
Vältä ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina ainakin:
Milloin voi juosta synnytyksen jälkeen? Monelle juoksuun palaamista kannattaa pohtia aikaisintaan noin 12 viikon kohdalla, usein myöhemmin. Ennen sitä pitäisi pystyä kävelemään reippaasti, kyykistymään, hyppäämään kevyesti ja hoitamaan arjen toimet ilman kipua, virtsankarkailua, painon tunnetta tai muita lantionpohjan oireita.
Myös kuntosali synnytyksen jälkeen kannattaa aloittaa maltilla. Ensin harjoitellaan liiketekniikkaa, hengitystä ja keskivartalon hallintaa kevyillä vastuksilla. Painoja lisätään vasta, kun keho sietää harjoittelua oireitta.
Keho kertoo yleensä melko selvästi, jos tahtia on syytä hidastaa. Tärkeintä on kuunnella viestejä sen sijaan, että yrittäisi sinnitellä niiden läpi.
Vähennä liikuntaa ja hakeudu tarvittaessa ammattilaisen arvioon, jos huomaat:
Äkillisesti runsas verenvuoto, kova kipu, rintakipu, hengenahdistus, pohkeen turvotus tai voimakas sairaudentunne vaativat kiireellistä arviota. Suomessa hätätilanteessa soita numeroon 112. Jos jokin tuntuu poikkeavalta, omaa tunnetta kannattaa kuunnella.
Hyvä uutinen on, että kohtuullinen liikunta synnytyksen jälkeen ei yleensä vähennä maidoneritystä eikä pilaa rintamaidon makua. Tavallisen liikuntasuorituksen jälkeen maitoa ei tarvitse lypsää pois.
Muutama käytännön asia voi tehdä liikkumisesta mukavampaa:
Jos maidon määrässä herää huoli, ota yhteyttä neuvolaan, imetysohjaajaan tai lääkäriin. Usein kyse ei ole liikunnasta vaan siitä, että lepoa, nestettä tai energiaa on ollut liian vähän.
Liikunta ei ratkaise kaikkia vaikeita päiviä eikä korvaa hoitoa silloin, kun vointi on huono. Silti säännöllinen, lempeä liike voi parantaa unen laatua, lisätä energiaa, lievittää stressiä ja tukea mielialaa synnytyksen jälkeen.
Vaunulenkki voi katkaista raskaan päivän. Viiden minuutin venyttely vauvan leikkiessä vieressä voi auttaa hengittämään vähän vapaammin. Hyöty ei ole vain fyysinen. Liike voi muistuttaa siitä, että olet yhä sinä, vaikka arki pyörii syöttöjen, vaipanvaihtojen, pyykkivuorten ja univelan ympärillä.
Jos mieliala on pitkään matala, ahdistus on voimakasta, tunnet etäisyyttä vauvaasi, et koe pärjääväsi tai mieleen tulee pelottavia ajatuksia itsesi tai muiden vahingoittamisesta, ota yhteyttä neuvolaan, terveyskeskukseen tai päivystykseen. Välittömässä vaaratilanteessa soita numeroon 112.
Raskaus muutti kehoa noin yhdeksän kuukauden ajan. Palautumiseen ja uuteen tilanteeseen sopeutumiseen kannattaa varata vähintään yhtä pitkä aika, joskus enemmänkin. Nopeasti takaisin raskautta edeltäviin farkkuihin mahtuminen ei ole palautumisen mittari.
Parasta synnytyksen jälkeistä liikuntaa on sellainen, joka tekee olosta vahvemman, vakaamman ja tutumman omassa kehossa. Aloita lantionpohjasta. Kävele silloin, kun jaksat. Etene rauhassa. Se, että kehossa tuntuu hyvältä, on paljon tärkeämpää kuin se, näyttääkö se samalta kuin ennen vauvaa.