Mitä syödä imetyksen aikana - tutkittu ja käytännön opas
Jos imetät ja mietit joka kerta jääkaapille mennessäsi, mitä ihmettä saat syödä, et todellakaan ole ainoa. Hyvää tarkoittavat sukulaiset, some-vinkit ja vanhat uskomukset voivat yhdessä luoda tunteen, että jokainen lautasella näkyvä ruoka on jotenkin vaarallinen.
Tosiasia, joka helposti hukkuu kaiken metelin alle, on tämä: valtaosa imettäjistä ei tarvitse mitään tiukkaa imetysruokavaliota.
Keho osaa tehdä äidinmaitoa hyvin monenlaisesta ruoasta. Sinun ei tarvitse jättää maitotuotteita pois varmuuden vuoksi, elää kuukausia kuivalla kanalla ja riisillä tai säikähtää jokaista kertaa kun tekee mieli curry- tai valkosipuliruokaa.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä syödä imetyksen aikana, mitä oikeasti kannattaa rajoittaa ja mitkä uskomukset voit unohtaa hyvällä omallatunnolla. Tieto on tutkittua, syyllistämätöntä ja sovitettavissa suomalaiseen arkeen, jossa vauva ei kysy, oletko ehtinyt lounaalle.
Suurin myytti: imetys ei vaadi äärimmäisen rajoittavaa ruokavaliota
Olet ehkä kuullut ainakin jonkin näistä:
- „Et saa syödä maitotuotteita ollenkaan, jos imetät.”
- „Valkosipuli tekee vauvan vatsasta kipeän.”
- „Imetysaikana pitää välttää mausteista ruokaa ja kaalia.”
- „Pavut ja linssit aiheuttavat koliikkia imetetyille vauvoille.”
Suurin osa tästä on myyttiä.
Äidinmaidon koostumus on yllättävän vakaa
Äidinmaidon koostumus muuttuu paljon vähemmän ruokavalion mukana kuin yleisesti luullaan. Sekä THL, neuvoloissa käytettävät imetyssuositukset että eurooppalaiset imetysjärjestöt korostavat, että äidin ruokavalio vaikuttaa vain joihinkin äidinmaidon osatekijöihin, eikä yleensä kovin dramaattisesti.
Keho laittaa vauvan etusijalle. Se käyttää tarvittaessa omia ravintovarastojaan ja tuottaa silti lapselle sopivaa maitoa. Tämä ei tarkoita, ettei omalla ruokavaliolla olisi merkitystä - onhan sillä vaikutusta jaksamiseen, mielialaan ja pitkän aikavälin terveyteen. Mutta äärimmäiset ruokarajoitukset ovat harvoin tarpeen.
Pitääkö maitotuotteet, valkosipuli, mausteinen ruoka tai kaali jättää pois „varmuuden vuoksi”?
Useimmissa tapauksissa ei.
-
Voinko syödä maitotuotteita imetyksessä?
Kyllä, ellei vauvalla ole selviä merkkejä lehmänmaitoproteiiniallergiasta (siitä lisää myöhemmin). Jogurtti, juusto, maito kahvissa – useimmille imettäjille täysin ok. -
Mausteinen ruoka ja imetys
Monissa maissa äidit syövät hyvin mausteista ruokaa imetyksen aikana joka päivä, eikä vauvojen kasvu tai imetys siitä häiriinny. Tutkimuksissa on havaittu, että valkosipulin ja mausteiden aromit voivat kulkeutua äidinmaitoon ja jopa auttaa lasta tottumaan perheen ruokiin myöhemmin. Intialaiset, meksikolaiset tai thaimaalaiset äidit eivät elä pelkällä vaalealla leivällä vuoteen, eikä sinunkaan tarvitse. -
Valkosipuli imetyksessä
Valkosipuli voi hieman muuttaa maidon makua ja tuoksua. Saksassa ja muualla tehdyt tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että osa vauvoista imi pidempään sen jälkeen kun äiti oli syönyt valkosipulia. Siis päinvastoin kuin pelotellaan. -
Kaali, pavut ja „ilmavaivat aiheuttavat” ruoat imetyksen aikana
Aikuisen kaasun muodostus tapahtuu suolistossa, ei maidossa. Se ei siirry sellaisenaan äidinmaitoon. Jotkut vauvat voivat olla herkkiä tietyille proteiineille tai sokereille, mutta useimmilla vauvan itkuisuus ei liity suoraan siihen, että söit parsakaalia tai papuja.
Ruokaa tarvitsee välttää vain jos huomaat toistuvan, selkeän yhteyden jonkin ruoan ja vauvan oireiden välillä. Silloinkin kyse on yleensä rajatusta välttämisestä ja useimmiten vain tilapäisesti, ei siitä että puolet kaupan valikoimasta olisi kielletty.
Miltä tasapainoinen imetysruokavalio oikeasti näyttää?
Sen sijaan, että ajattelisit „ruokavalio imetyksessä” kieltojen listana, ajattele sitä tavallisena, suhteellisen monipuolisena perusruokailuna, jossa huomioidaan lisääntynyt nälkä ja väsy.
Perusrunko
Pyri suunnilleen tällaiseen kokonaisuuteen:
-
Reilusti kasvikunnan tuotteita
Vihanneksia, hedelmiä, marjoja, papuja, linssejä, täysjyväviljoja. Pakasteet ja säilykkeet (vesiliemessä) käyvät hyvin. Arki saa olla helppoa. -
Hyviä proteiinin lähteitä
Kananmunat, kana ja kalkkuna, kala (myös rasvainen kala), vähärasvainen punainen liha, rahka ja kreikkalainen jogurtti, juusto, tofu, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet. -
Pehmeitä rasvoja
Rypsiöljy, oliiviöljy, avokado, pähkinät, siemenet, rasvainen kala. -
Hiilihydraatteja jaksamiseen
Ruisleipä ja muu täysjyväleipä, puuro, täysjyväriisi, täysjyväpasta, peruna, bataatti. Myös vaalea leipä ja riisi voivat olla osa arkea, kun kokonaisuus on kohtuullinen.
Täydellisyys ei ole realistista vastasyntyneen kanssa. Juustovoileipä ja banaani yhdellä kädellä syötynä imetyksen lomassa on vielä ihan kelpo ateria. Imetysruokavalion ei kuulu näyttää some-kuvalta.
Paljonko kaloreita imetyksessä?
Maidon tuottaminen vie energiaa. Keskimäärin imetys kuluttaa noin 400–500 kilokaloria enemmän päivässä ensimmäisten noin kuuden kuukauden aikana, arvioivat pohjoismaiset ravitsemussuositukset ja suomalaiset ravitsemusterapeutit.
Tämä ei tarkoita, että kaloreita pitäisi laskea, vaan että:
- Nälkä on todennäköisesti tavallista kovempi. Kuuntele sitä.
- Aika rankka laihdutuskuuri ei yleensä ole hyvä idea imetysaikana.
- Hidas, maltillinen painon lasku on monille normaalia, mutta heikotus, pyörryttävä olo tai jatkuva uupumus voivat kertoa siitä, ettei energiaa tule riittävästi.
Suuntaa-antavasti:
- Jos paino oli ennen raskautta melko vakaa ja normaalipainon tuntumassa, energiantarve voi olla noin 2 pientä välipalaa enemmän tai yhden isomman aterian verran jaettuna päivään.
- Esimerkkejä:
- Kulhollinen kaurapuuroa maidolla ja marjoilla.
- Ruisleipää ja maapähkinävoita tai juustoa.
- Kreikkalaista jogurttia, marjoja ja kourallinen pähkinöitä.
Jos paino oli ennen raskautta korkeampi, keho voi käyttää osan rasvavarastoista maidontuotantoon, jolloin et välttämättä tarvitse koko 500 kilokalorin lisäystä joka päivä. Tärkeintä on syödä nälän mukaan eikä tietoisesti rajoittaa niin, että vointi kärsii.
Nesteytys imetyksessä: paljonko juotavaa?
Et tarvitse litratolkulla vettä niin, että juot väkisin ja virtsa on täysin kirkasta. Tällainen neuvo on vanhentunut.
Yleinen suunta:
Monelle imettävälle sopii noin 1,5–2 litraa juomia päivässä Suomen oloissa, joskus vähän enemmän. Tähän lasketaan vesi, maito, kahvi, tee ja juomat sekä nesteet ruoassa, esimerkiksi keitot ja hedelmät.
Laseja laskemista tärkeämpää on:
- Juot, kun janottaa.
- Pidät juoman lähellä jokaisessa imetyspaikassa: sohvalla, sängyn vieressä, imetystuolissa.
- Virtsa on vaaleankeltaista.
- Jos liikut paljon, on kuuma tai imetät kaksosia, nestettä tarvitsee todennäköisesti enemmän.
Vesi on hyvä perusjuoma, mutta mukaan mahtuvat myös:
- Yrttiteet (varo erityisesti „detox”– tai „laihdutus”-teitä ja tarkista ainesosat).
- Maito ja kasvijuomat.
- Laimennettu mehu.
- Kahvi ja tee, kun kokonaiskofeiinimäärä pysyy suositusten rajoissa (tästä lisää myöhemmin).
Kuiva suu, huimaus tai päänsärky voivat kertoa, että nestettä tulee liian vähän.
Tärkeimmät ravintoaineet imetysaikana
Keho tekee kovaa työtä. Hyvä imetysruokavalio kiinnittää vähän erityistä huomiota muutamaan ravintoaineeseen.
Rauta
Raskaus ja synnytys voivat laskea rautavarastoja. Raudanpuutteen väsymys tuntuu usein samalta kuin „vauvavuosi-väsymys”, joten se jää helposti huomaamatta.
Hyviä raudan lähteitä:
- Vähärasvainen punainen liha.
- Tumma siipikarjan liha.
- Pavut ja linssit.
- Tummanvihreät lehtivihannekset, kuten pinaatti ja lehtikaali.
- Rautaa sisältävät aamiaismurot.
Kasviperäisen raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiini, joten yhdistä esimerkiksi papuruokiin paprikaa tai hedelmiä. Jos sinulla oli anemia raskausaikana tai menetys synnytyksessä oli suuri, neuvola tai lääkäri voi suositella rautalisää.
Kalsium
Kalsiumia tarvitaan luustolle ja hampaille, ja jos ruokavaliossa on sitä niukasti, keho ottaa sitä luista.
Tavoite on noin 900–1 000 mg kalsiumia päivässä, joita saat esimerkiksi:
- Maidosta, jogurtista ja juustosta.
- Kalsiumilla täydennetyistä kasvipohjaisista juomista (tarkista pakkaus).
- Säilykekalasta, jota syödään ruotoineen, kuten sardiinit ja pieni makrilli.
- Kalsiumsulfaatilla hyydytetystä tofusta.
- Joistain vihanneksista, kuten lehtikaalista ja paksoista.
Omega-3 imetyksessä
Omega-3-rasvahapot, erityisesti DHA, tukevat vauvan aivojen ja näön kehitystä ja voivat olla tärkeitä myös oman mielialan kannalta.
Hyviä lähteitä:
- Rasvainen kala, kuten lohi, silakka, silli, makrilli, muikku ja kirjolohi.
- Omega-3 -rikastetut kananmunat.
- Saksanpähkinät, chia- ja pellavansiemenet (näistä saa ALA-rasvahappoa, josta keho muodostaa DHA:ta vain osan, mutta niistä on silti hyötyä).
Suomessa suositellaan imettävälle:
- Syö vähintään yksi annos kalaa viikossa, mieluiten rasvaista kalaa.
- Huomioi ympäristömyrkkyihin liittyvät ohjeet:
- Vältä haukea ja rajoita Itämeren lohen ja suuren taimenen käyttöä, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa.
- Vaihtele kalalajeja.
Jos et syö kalaa, harkitse leväpohjaista omega-3 -valmistetta, joka sisältää DHA:ta. Monet ravitsemusterapeutit suosittelevat sitä kasvissyöjille ja vegaaneille imetysaikana.
D-vitamiini imetyksessä
D-vitamiini vaikuttaa luustoon, immuunipuolustukseen ja mielialaan. Suomen leveysasteilla auringosta ei synny riittävästi D-vitamiinia ympäri vuoden.
Nykyiset suositukset:
- Aikuisille, myös imettäville, suositellaan yleensä 10 mikrogrammaa (400 IU) D-vitamiinia päivässä lokakuusta maaliskuuhun.
- Osalle suositellaan lisäystä ympäri vuoden, esimerkiksi jos ihoa ei juuri altisteta auringolle tai paino on selvästi koholla.
Tarvittaessa neuvola tai lääkäri ohjeistaa tarkemmin sopivan annoksen ja valmisteen.
Jodi imetyksessä
Jodi on tärkeä kilpirauhaselle ja vauvan aivojen kehitykselle, mutta monella suomalaisella saanti jää niukaksi.
Jodia saa muun muassa:
- Maitotuotteista.
- Kaloista, erityisesti valkoisesta kalasta.
- Kananmunista.
- Jodisuolasta (huomioiden, että suolan käyttöä suositellaan muutenkin rajoitettavaksi).
Merilevät voivat sisältää jodia hyvin vaihtelevasti, osa jopa liikaa. Raskaana oleville ja imettäville ei suositella isoja määriä esimerkiksi kelp-levää juuri liikajodin riskin takia.
Jos et käytä maitotuotteita tai kalaa, keskustele neuvolassa tai lääkärin kanssa, tarvitsisitko jodilisän imetysaikana.
Mitä imetysruokavaliossa oikeasti kannattaa rajoittaa?
Tähän asti on puhuttu siitä, mitä saa syödä. Joissakin asioissa varovaisuus on kuitenkin perusteltua.
Kofeiini imetyksessä
Kahvista ei tarvitse luopua. Hyvä uutinen monelle.
Kofeiini kulkeutuu äidinmaitoon, mutta yleensä melko pieninä määrinä. Useat suositukset, myös suomalaiset imetysohjeet, pitävät turvallisena enintään noin 200–300 mg kofeiinia päivässä imettäville.
Suuntaa-antaisesti tämä tarkoittaa:
- 1 iso kuppi (muki) suodatinkahvia (noin 140 mg) + 1 kuppi teetä (noin 50–70 mg), tai
- 2 kupillista pikakahvia, tai
- 3–4 kupillista teetä.
Muista, että:
- Energiajuomissa voi olla runsaasti kofeiinia.
- Cola-juomissa ja tummassa suklaassa on myös jonkin verran kofeiinia.
Jos vauva vaikuttaa poikkeuksellisen levottomalta, heräilee jatkuvasti tai on hyvin säpsy, ja oma kofeiinin käyttö on runsasta, kokeile vähentämistä muutaman päivän ajaksi ja katso, näkyykö muutosta.
Alkoholi ja imetys
Täysin turvallista alkoholimäärää vauvalle ei tunneta, mutta alkoholin kulku maidossa ymmärretään usein väärin.
Tärkeää tietää:
- Alkoholin määrä maidossa on suunnilleen sama kuin veressä.
- Pitoisuus on korkeimmillaan noin 30–60 minuuttia juomisen jälkeen (jos juot ruoan kanssa, huippu voi tulla hieman myöhemmin, noin 60–90 minuutin kohdalla).
- Elimistö poistaa alkoholin vähitellen. „Pumppaus ja maidon pois kaataminen” ei nopeuta alkoholipitoisuuden laskua, aika tekee sen.
Suomalaiset terveyssuositukset painottavat alkoholinkäytön välttämistä imetysaikana tai vähintään sitä, että käyttö on satunnaista ja hyvin kohtuullista, ja että ajoitus suunnitellaan.
Jos päätät juoda:
- Suunnittele imetykset:
- Imetä tai lypsä ennen alkoholijuomaa.
- Odota seuraavaan imetykseen vähintään 2–3 tuntia jokaista alkoholiannosta kohden.
- Yksi alkoholiannos Suomessa tarkoittaa noin:
- 12 cl viiniä (noin 12 %), tai
- 4 cl väkevää alkoholijuomaa, tai
- 1 pullo (0,33 l) keskiolutta.
Jos rinnat tulevat kipeän täysiksi odotellessa, maitoa voi lypsää ja kaataa pois paineen helpottamiseksi. Tässä tilanteessa „pumppaus ja pois kaataminen” auttaa siis epämukavuuteen, mutta ei poista alkoholipitoisuutta nopeammin.
Jos alkoholi on sinulle herkkä aihe tai käytön vähentäminen tuntuu vaikealta, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa tai lääkärin kanssa. Tuki on luottamuksellista.
Ruoat, jotka voivat aiheuttaa joillekin vauvoille levottomuutta
Tässä kohtaa yksilölliset erot tulevat peliin.
Osa vauvoista vaikuttaa olevan herkempiä tietyille ruoille äidin ruokavaliossa imetysaikana. Yleisiä epäiltyjä ovat:
- Erittäin mausteiset ruoat.
- Kaali, parsakaali, sipuli.
- Suklaa.
- Sitrushedelmät.
- Tomaatit ja tomaattipohjaiset kastikkeet.
Tärkeää on, että tämä ei koske kaikkia. Moni kertoo, että sipuli teki vauvan mahasta kipeän, kun taas toinen huomaa vauvan nukkuvan tyytyväisenä ison chilipadan jälkeen.
Järkevä tapa toimia:
- Älä jätä näitä ruokia pois varmuuden vuoksi heti imetyksen alussa.
- Jos vauva on hyvin itkuinen, puklaa paljon, vaikuttaa kivuliaalta tai on jatkuvasti levoton, pidä yksinkertaista ruoka- ja oirepäiväkirjaa viikon tai kahden ajan.
- Etsi yhteyksiä:
- Toistuvatko oireet muutaman tunnin sisällä sinun syömisestäsi, sama ruoka useampana eri päivänä?
- Jos syntyy selvä epäily:
- Jätä kyseinen ruoka pois 1–2 viikoksi.
- Kokeile sen jälkeen yhtä selkeää testikertaa eli ota ruoka takaisin ja seuraa, palaavatko oireet.
Jos oireet helpottavat ja palaavat selvästi juuri tuon ruoan kohdalla, kyseessä voi olla yksittäinen herkkyys. Usein tilanne helpottuu vauvan suoliston kypsyessä.
Jos alat jättää pois kokonaisia ruokaryhmiä tai useita suuria kokonaisuuksia (esimerkiksi sekä maitotuotteet että soija), pyydä apua ravitsemusterapeutilta tai lääkäriltä, jotta oma ravitsemuksesi pysyy kunnossa.
Todelliset ruoka-allergiat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota vauvassa
Useimmilla vauvoilla äidin syömä ruoka ei aiheuta mitään muuta kuin tavallista vauvamaisuutta: vähän ilmaa, vähän kitinää. Pieni osa vauvoista saa kuitenkin oikeita allergia- tai yliherkkyysoireita.
Yleisin huoli liittyy lehmänmaitoproteiiniallergiaan (LMPA).
Lehmänmaitoproteiini äidinmaidossa
Lehmänmaitoproteiini voi siirtyä äidinmaitoon pieniä määriä. Vauvoille, joilla on LMPA, jo se voi riittää aiheuttamaan oireita.
Mahdollisia merkkejä ongelmasta:
- Veri tai limaisuus vauvan ulosteessa.
- Pitkittynyt, hankala ihottuma tai ekseema, joka ei helpotu tavanomaisella hoidolla.
- Voimakas, lohduton itku, selän kaarelle veto, oksentelu imetysten jälkeen.
- Huono painonnousu.
- Toistuva hengityksen rohina tai hengitysvaikeudet ilman muuta selvää syytä.
Tämä on eri asia kuin satunnainen itkuisuus tai vähän löysä vatsa.
Jos huomaat esimerkiksi verta vaipan sisällössä tai vaikeaa ihottumaa:
- Älä ala omin päin poistaa ravinnosta kaikkea mahdollisesti epäiltyä.
- Ota yhteys neuvolaan ja lääkäriin mahdollisimman pian.
- Kerro nimenomaan epäilystä lehmänmaitoproteiiniallergiasta imetyksessä.
Lääkärin ohjeistuksella voidaan:
- Poistaa maitotuotteet ja muut lehmänmaitoa sisältävät ruoat ruokavaliosta määräajaksi (yleensä 2–4 viikoa).
- Ohjata ravitsemusterapeutille, jotta proteiinin, kalsiumin ja energian saanti varmistuu, vaikka maitotuotteet olisivat pois.
- Kokeilla hallittua takaisinottoa myöhemmin diagnoosin varmistamiseksi.
Muut allergeenit, kuten soija, kananmuna tai pähkinät, voivat myös kulkeutua äidinmaitoon, mutta niihin liittyvät reaktiot ovat harvinaisempia. Usean allergeenin yhtäaikainen raju välttäminen ilman ammattilaisen tukea on riski, koska se voi aiheuttaa turhia rajoituksia ja puutoksia.
Ravintolisät imetysaikana: mikä oikeasti auttaa ja mikä on lähinnä lisäbonusta?
D-vitamiini vauvalle
Suomessa THL ja neuvolat suosittelevat, että:
- Täysimetetyt vauvat ja muutkin alle 1-vuotiaat, jotka eivät saa riittävästi D-vitamiinilla täydennettyä korviketta, saavat 10 mikrogrammaa (400 IU) D-vitamiinia päivässä tippoina.
- Jos vauva saa yli 500 ml korvike- tai äidinmaidonkorviketta päivässä, erillinen D-vitamiinilisä ei aina ole tarpeen, koska korvikkeeseen on lisätty D-vitamiinia. Neuvola tarkentaa tilanteen.
Vaikka sinä käyttäisit D-vitamiinilisää, äidinmaidossa ei yleensä ole niin paljon D-vitamiinia, että se yksin riittäisi vauvalle. Siksi vauvan omat tipat ovat tärkeitä.
Omega-3 äidille
Jos syöt rasvaista kalaa kerran tai kahdesti viikossa, omega-3 -saanti on monilla riittävä. Jos et syö kalaa lainkaan, olet kasvissyöjä tai vegaani, omega-3 -ravintolisä voi olla hyvä lisä.
Valitse:
- Valmiste, jossa on DHA:ta, mieluiten myös EPA:ta.
- Kasvissyöjälle tai vegaanille sopiva leväpohjainen DHA-valmiste kalanmaksa- tai kalaöljyn sijaan.
Muut ravintolisät:
- Yleinen imetys- tai monivitamiini voi olla hyödyksi, jos syöminen on epäsäännöllistä ja arki kuormittavaa.
- Rautaa kannattaa käyttää lisänä vain, jos verikokeissa on todettu puute tai sen riski on suuri. Liika rauta ei ole harmitonta.
Jos et ole varma, mitä tarvitset, juttele neuvolassa, lääkärin tai laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa. Vältä netistä löytyviä „superäitiäidille” luvattuja vahvoja valmisteita, jotka lupaavat taianomaista vaikutusta maidon määrään.
Irti syyllisyydestä: imetysruokavalion ei tarvitse olla täydellinen
Äitiys Suomessa vuonna 2020-luvulla tulee usein vahvan paineen kanssa: imetä näin, palaudu näin, älä koskaan syö tätä, syö aina tätä. Se uuvuttaa.
Toisenlainen viesti:
- Voit syödä maitotuotteita, valkosipulia, mausteista ruokaa ja kaalia imetysaikana, ellei juuri sinun vauvasi kohdalla ilmene selvä, toistuva ongelma.
- Et tarvitse listaa „kielletyistä ruoista imetyksen aikana” keittiön seinälle.
- Suurin osa vauvoista pärjää mainiosti, kun äiti syö melko tavallista, vaihtelevaa ruokaa.
- Sinun hyvinvointisi on yhtä tärkeää kuin se maito, jota kehosi tuottaa.
Käytännössä:
- Syö jotakin säännöllisesti.
- Juo janon mukaan.
- Huomioi raudan, kalsiumin, omega-3:n, D-vitamiinin ja jodin saanti mahdollisuuksien mukaan.
- Pidä kofeiinin käyttö imetyksessä kohtuullisena ja alkoholi satunnaisena ja hyvin harkittuna.
- Usko mieluummin omaa vauvaasi ja omaa oloasi kuin satunnaisia nettivinkkejä.
Ja jos jonain päivänä „imetysruokavalio” tarkoittaa teetä, voileipää ja keksejä, sekin on ihan ok. Olet silti hyvä äiti. Kohtele itseäsi yhtä lempeästi kuin kohtelet vauvaasi, ja kehosi hoitaa loput.
Me, Erby-sovelluksen kehittäjät, emme ota vastuuta päätöksistä, jotka teet näiden tietojen perusteella. Tiedot on tarkoitettu vain yleiseen tiedotukseen, eivätkä ne korvaa henkilökohtaista lääkärin neuvontaa.
