Paluu töihin imetyksen aikana - opas pumppaamiseen, maidon varastointiin ja pulloon totuttamiseen

Työhön paluu imetyksen aikana voi tuntua samaan aikaan aikataulupalapeliltä, isolta tunnekuohulta ja pyykkivuoren kasvulta. Kaiken ei tarvitse olla valmista ensimmäisenä työpäivänä. Kun suunnittelet vähän etukäteen, harjoittelet rintapumpun käyttöä ja varaudut siihen, että alkuviikot ovat opettelua, arki helpottuu huomattavasti.

Tavoitteena ei ole täydellinen järjestelmä. Riittää, että vauva saa maitoa, oma maidontuotantosi pysyy käynnissä ja suunnitelmaan mahtuu myös myöhästynyt bussi, venähtänyt palaveri, päiväkodista tullut flunssa sekä joskus kotiin unohtunut pumpun osa. Sellaista sattuu.

Milloin aloittaa pumppaaminen ennen töihin paluuta

Useimmille perheille sopiva hetki valmistautua on 2-4 viikkoa ennen työhön paluuta. Siinä ajassa ehtii kokeilla käytäntöjä rauhassa ilman, että vanhempainvapaan viimeisistä viikoista tulee tarkasti kellotettu projekti.

Jos työhön paluun päivämäärä on tiedossa, suunnittele taaksepäin. Pohdi esimerkiksi näitä asioita:

• Milloin vauva aloittaa varhaiskasvatuksessa tai jää muun hoitajan kanssa
• Kuinka kauan työmatkaan kuluu aikaa
• Teetkö kokonaisia työpäiviä, vuorotyötä vai hybridityötä
• Missä voit pumpata työpaikalla
• Kuka ruokkii vauvan poissa ollessasi
• Tarvitseeko imetetty vauva totuttaa pulloon

Rintapumppua ei yleensä tarvitse ottaa käyttöön heti synnytyksen jälkeen, ellei siihen ole vauvan syömiseen tai omaan terveydentilaasi liittyvää syytä. Alkuvaiheen imetys on ennen kaikkea vauvaan tutustumista, tiheää imetystä ja maidontuotannon vakiintumista. Kun imetys sujuu hyvin, usein noin 4-6 viikon kohdalla, voi olla luontevaa lisätä päivään yksi lyhyt pumppauskerta.

Osa vauvoista hyväksyy muutoksen nopeasti. Toiset tarvitsevat enemmän harjoittelua. Kun aloitat ajoissa, ehdit kokeilla erilaisia ratkaisuja ilman kiirettä.

Miten rakentaa maidon varasto ilman ylipumppaamista

Ilmaus ”pakastemaitovarasto” voi tuoda mieleen pakastimen, joka on täynnä viimeisen päälle nimikoituja pusseja. Sellainen voi näyttää hyvältä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Ennen työhön paluuta ei tarvitse kerätä suurta maitovarastoa. Kun alat pumpata töissä, pumpattu maito korvaa yleensä ne imetyskerrat, jotka vauvalta jäävät työpäivän aikana väliin. Pakastettu maito on lähinnä pieni turva ensimmäisille päiville, myöhästyneelle pumppauskerralle tai tilanteeseen, jossa maitoa läikkyy.

Paras aika pumppaamiselle

Monelle imettävälle paras hetki pumppaamiseen on aamun ensimmäisen imetyksen jälkeen. Maitoa on aamuisin usein eniten, ja vauva ei välttämättä syö molemmista rinnoista samalla kerralla.

Kokeile pumpata kerran päivässä vauvan ensimmäisen aamuruokailun jälkeen. Aluksi maitoa voi tulla vain pieni määrä, ja se on aivan tavallista. Jos jaksaminen ja arki sallivat, tavoitteeksi voi ottaa noin 30-60 ml lisämaitoa kerrallaan. Joinakin päivinä maitoa tulee enemmän, toisina vähemmän.

Rintapumpun keräämä maitomäärä ei kerro suoraan siitä, paljonko maitoa sinulla riittää. Vauva on usein pumppua tehokkaampi tyhjentämään rinnan.

Yksinkertainen pumppaaminen ennen töihin paluuta voi näyttää tältä:

1. Imetä vauva heräämisen jälkeen.
2. Pumppaa 10-15 minuuttia imetyksen jälkeen tai toisesta rinnasta samalla, kun vauva imee toiselta puolelta, jos se tuntuu mukavalta.
3. Jäähdytä tai pakasta maito pian pumppaamisen jälkeen.
4. Toista päivittäin viikon tai kahden ajan.

Säännöllisellä pumppaamisella 1-2 viikkoa riittää usein pienen varaston kerryttämiseen. Jo muutama pieni maitopussi keventää ensimmäisen työviikon painetta.

Kuinka paljon rintamaitoa kannattaa varastoida

Kysymys siitä, kuinka paljon maitoa kannattaa pakastaa, on hyvin tavallinen, kun imetys ja työhön paluu lähestyvät. Käytännöllinen lähtökohta on yhden työpäivän ruokailuihin riittävä määrä sekä hieman ylimääräistä.

Jos vauva juo hoitopäivän aikana tavallisesti kolme pulloa, pakasta maitoa näihin ruokailuihin ja yhteen lisäpulloon. Hoitaja voi tämän jälkeen käyttää pääasiassa edellisenä työpäivänä pumpattua maitoa.

Pienet annokset ovat usein käteviä. Pakasta maito vauvan tavallisesti juomissa määrissä, esimerkiksi 60, 90 tai 120 millilitran pusseissa. Näin maitoa menee vähemmän hukkaan, sillä lämmitetty maito on käytettävä rajatun ajan sisällä.

Maidon varastointi kannattaa tehdä Ruokaviraston, THL:n neuvolaohjeiden tai oman hyvinvointialueen ajantasaisten suositusten mukaisesti. Merkitse jokaiseen astiaan tai pussiin:

• Pumppauspäivä
• Maitomäärä
• Vauvan nimi, jos maito menee päiväkotiin tai perhepäivähoitoon
• Mahdolliset hoitopaikan tarvitsemat allergia- tai erityisruokavaliotiedot

Säilytä maito jääkaapin tai pakastimen takaosassa, jossa lämpötila pysyy tasaisempana kuin ovihyllyssä.

Miten totuttaa imetetty vauva pulloon

Pullon totuttaminen vauvalle onnistuu usein parhaiten noin 4-6 viikon iästä alkaen, kun imetys on ehtinyt vakiintua. Jotkut vauvat hyväksyvät pullon heti. Toiset suhtautuvat siihen kuin henkilökohtaiseen loukkaukseen.

Pullosta kieltäytyminen ei tarkoita, että jokin olisi pielessä.

Näistä keinoista voi olla apua pulloruokinnan harjoittelussa:

• Pyydä toista aikuista tarjoamaan pulloa. Vauva haistaa usein imettävän vanhemman läheisyyden ja valitsee mieluummin rinnan, jos se on saatavilla.
• Valitse rauhallinen hetki, jolloin vauva on nälkäinen mutta ei vielä kovin itkuinen.
• Pidä vauva puoli-istuvassa asennossa.
• Käytä tahtisyöttöä eli pidä pieniä taukoja, jotta maidon virtaus ei tunnu vauvalle liian voimakkaalta.
• Aloita hitaalla tutilla.
• Jos pullo ei kelpaa, kokeile tarvittaessa erilaisia tutin muotoja tai pulloja.
• Tarjoa pulloa säännöllisesti myös onnistuneen kokeilun jälkeen, jotta taito pysyy tuttuna.

Voit aloittaa yhdellä pienellä pullolla päivässä tai muutaman päivän välein. Montaa imetyskertaa ei tarvitse korvata yhdellä kertaa. Tarkoitus on tehdä pullosta vauvalle tuttu.

Osa vauvoista juo maitoa mieluummin hieman huoneenlämpöä lämpimämpänä, osa viileämpänä. Vauvoillakin on omat mieltymyksensä.

Jos pullosta kieltäytyminen jatkuu ja työhön paluu on lähellä, kannattaa olla yhteydessä neuvolaan, imetysohjaajaan tai imetyskoulutettuun ammattilaiseen. Pieni muutos syöttöasennossa, tutissa tai ajoituksessa voi ratkaista tilanteen.

Laadi pumppausaikataulu työpäivään

Toimiva pumppausaikataulu auttaa ylläpitämään maidontuotantoa ja vähentää rintojen pingotusta työpäivän aikana. Yleensä on hyvä pyrkiä pumppaamaan noin kolmen tunnin välein tai suunnilleen silloin, kun vauva tavallisesti imisi.

Jos vauva syö yleensä kello 7, 10, 13 ja 16, työpäivän pumppausajat voivat olla esimerkiksi kello 10, 13 ja 16. Vauvan voi imettää ennen hoitoon vientiä ja taas kotiin palatessa.

Tarkka rytmi riippuu työstäsi. Opettaja voi pumpata välitunnilla, sairaanhoitaja ennen työvuoroa tai sen aikana sovitussa tauossa, ja etätyötä tekevä saattaa pystyä imettämään lounastauolla. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole.

Esimerkki pumppaussuunnitelmasta ennen työhön paluuta

Hahmottele mahdollinen päivärytmi jo ennen ensimmäistä työpäivää.

Kaksiosainen sähköinen rintapumppu säästää aikaa etenkin silloin, kun pumppaat useita kertoja päivässä. Itse pumppaus kestää usein noin 15-20 minuuttia, mutta kokoamiseen, pakkaamiseen ja osien pesuun on hyvä varata hieman lisäaikaa.

Merkitse pumppausajat työkalenteriisi jo ennen työhön paluuta. Kohtele niitä tapaamisina. Kiireellinenkin työpäivä tarvitsee taukoja, eikä pumppaamisen pitäisi jäädä jatkuvasti muiden menojen jalkoihin.

Pumppaaminen töissä: käytännön järjestelyt ja säilytys

Ensimmäiset pumppauskerrat työpaikalla voivat tuntua kömpelöiltä. Pian ne muuttuvat osaksi päivää, vähän samaan tapaan kuin kahvin keittäminen tai sähköpostien avaaminen.

Hyvä työpaikan pumppauslaukku sisältää esimerkiksi:

• Rintapumpun sekä laturin tai paristot
• Suppilot ja mahdolliset varaosat, kuten venttiilit tai kalvot
• Pullot tai rintamaidon säilytyspussit
• Kylmälaukun ja kylmävaraajat
• Tarralaput ja vedenkestävän kynän
• Liivinsuojia
• Kädet vapaaksi jättävät pumppausliivit
• Pienen pussin pumpun osille
• Varapaidan varmuuden vuoksi
• Kuvan tai videon vauvasta

Kädet vapaaksi jättävät pumppausliivit ovat hyödylliset, jos haluat syödä, vastata viesteihin tai vain istua rauhassa pumppauksen aikana. Ne eivät ehkä ole tyylikkäin työasuste, mutta arjessa ne ovat toimivat.

Rintamaidon säilytys työpaikalla

Pumppauksen jälkeen kaada maito puhtaisiin pulloihin tai säilytyspusseihin, merkitse ne ja laita jääkaappiin, jos käytettävissä on sopiva jääkaappi. Jos jääkaappia ei ole, säilytä maito kylmälaukussa jäätyneiden kylmävaraajien kanssa kotiin paluuseen asti.

Pidä kylmälaukku mahdollisimman paljon suljettuna. Vie maito työpäivän jälkeen kotiin viipymättä ja siirrä se jääkaappiin tai pakastimeen voimassa olevien säilytysohjeiden mukaan.

Jos käytät yhteistä työpaikkajääkaappia, voit laittaa nimikoidun maitopullon tai pussin peittävään rasiaan tai pussiin. Selittelyvelvollisuutta sinulla ei ole.

Pumppaustila vaikuttaa paljon

Pumppaamista töissä varten tarvitset yksityisen, siistin tilan ja pistorasian. WC ei ole asianmukainen pumppaustila. Se ei ole hygieeninen eikä mukava paikka vauvan ruoan käsittelyyn.

Kysy työnantajalta jo ennen töihin paluuta:

• Onko käytettävissä lukittava tai muuten rauhallinen tila?
• Löytyykö tilasta tuoli, taso ja pistorasia?
• Onko lähellä jääkaappia?
• Voiko tilan varata samoihin aikoihin?
• Kehen otat yhteyttä, jos tila ei olekaan käytettävissä?

Nämä yksityiskohdat tuntuvat pieniltä, kunnes vastaan tulee kiireinen tiistai ja seuraava palaveri alkaa kymmenen minuutin kuluttua.

Maidontuotannon tukeminen muutoksen aikana

Keho voi tarvita viikon tai kaksi tottuakseen uudenlaiseen rytmiin. Osa huomaa maidon määrän hetkellisesti vähenevän työhön paluun jälkeen, varsinkin jos pumppauskertoja jää väliin, ne ovat kiireisiä tai työpäivä kuormittaa paljon.

Imetä aina, kun olette yhdessä. Toimiva rytmi voi olla esimerkiksi tämä:

• Imetä ennen hoitoon vientiä
• Imetä pian hakemisen jälkeen
• Tarjoa rintaa illalla ja yöllä vauvan tarpeen mukaan
• Imetä vapaapäivinä rauhassa ja vauvan viestien mukaisesti

Viikonlopun imetys voi alkuun tuntua tiheältä, jos vauva hakee läheisyyttä ja rintaa tavallista useammin työviikon jälkeen. Se on usein tavallista yhteyden hakemista, ei merkki siitä, että maito olisi loppumassa.

Jos pumpattu maitomäärä vähenee, voit lisätä hetkellisesti yhden pumppauskerran päivään. Voit pumpata aamuisen imetyksen jälkeen, tehdä lyhyen iltapumppauksen tai pumpata muutaman minuutin imetyksen päätteeksi. Tarkista myös, että pumpun osat ovat ehjät ja hyvässä kunnossa. Kulunut venttiili voi heikentää imua yllättävän paljon.

Riittävä juominen, säännöllinen syöminen ja lepo silloin kun sitä on mahdollista saada tukevat omaa jaksamista. Mikään keksi, tee tai lisäravinne ei kuitenkaan korvaa sitä, että maitoa poistuu rinnasta säännöllisesti ja tehokkaasti. Maidontuotanto perustuu ennen kaikkea kysyntään ja tarjontaan.

Tunteisiin valmistautuminen: asia, jota ei voi rastittaa listalta

Eroahdistus on tavallista. Saatat iloita siitä, että pääset käyttämään aivojasi muuhunkin kuin päiväuniin ja vaipanvaihtoon, nauttia kuumasta kahvista, itkeä hoitoon viennin jälkeen ja tuntea samalla helpotusta. Kaikki nämä tunteet voivat olla totta yhtä aikaa.

Ensimmäinen aamu voi tuntua raskaalta. Pakkaa laukku valmiiksi edellisenä iltana, varaa lähtöön tavallista enemmän aikaa ja pidä odotukset maltillisina. Opettelet uutta.

Jotkut huomaavat, että vauvan kuvan tai lyhyen videon katsominen auttaa herumisrefleksiä pumppauksen aikana. Myös vauvan tuoksuinen body voi auttaa, vaikka se saattaakin nostaa kyyneleet silmiin ensimmäisellä kerralla. Sekin on sallittua.

Useimmiten arki helpottuu. Ei aina hetkessä eikä suoraviivaisesti, mutta rutiinit tulevat tutuiksi. Opit, mitkä palaverit venyvät, milloin pumppaushetkeä pitää puolustaa ja kuinka monta varaliivinsuojaa työpöydän laatikkoon todella tarvitaan.

Tunne työpaikan käytännöt ja oikeutesi

Suomessa työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja arvioida myös raskaana oleviin, synnyttäneisiin ja imettäviin työntekijöihin liittyviä työolojen riskejä. Käytännössä järjestelyt, kuten pumppaustauot ja sopiva tila, kannattaa sopia esimiehen kanssa hyvissä ajoin ennen työhön paluuta.

Laissa ei ole kaikille työpaikoille yhtä yksityiskohtaista pumppaustaukoa koskevaa sääntöä, joten työehtosopimus, työpaikan käytännöt ja työn luonne vaikuttavat järjestelyihin. Työsuojeluviranomaisen ohjeista, oman alan luottamusmieheltä tai ammattiliitosta voi tarvittaessa saada tukea.

Keskustele esihenkilön kanssa asiallisesti ja konkreettisesti. Voit sanoa esimerkiksi:

”Tarvitsen työpäivän aikana mahdollisuuden pumpata rintamaitoa noin kolmen tunnin välein. Haluaisin sopia ennen paluutani rauhallisesta tilasta, pistorasiasta ja tarvittavista tauoista.”

Et pyydä erityiskohtelua. Suunnittelet tavallista, vauvan ruokintaan ja omaan hyvinvointiisi liittyvää tarvetta.

Lempeä siirtymäaikataulu

Jos työnantaja ja lapsen hoitojärjestelyt mahdollistavat sen, työhön paluuta voi pehmentää asteittain. Ensimmäisen viikon ei tarvitse olla kaikki tai ei mitään.

Viikko 1: Puolikkaita päiviä, jos mahdollista

Aloita lyhyemmillä työpäivillä tai puolikkailla vuoroilla. Vauva ehtii tottua hoitopaikkaan ja pulloon, ja sinä saat harjoitella pumppaamista muualla kuin kotona.

Viikko 2: Pidennä päiviä vähitellen

Siirry kohti pidempiä työpäiviä esimerkiksi tunti tai pari kerrallaan. Pidä pumppausrytmi mahdollisimman tasaisena, vaikka työajat vielä muuttuisivat.

Viikko 3 ja sen jälkeen: Hio oma rutiinisi

Tässä vaiheessa tiedät jo paremmin, mikä toimii juuri teillä. Ehkä ensimmäinen pumppaus pitää tehdä aiemmin. Ehkä tarvitset toiset pumpun osat työpaikalle. Voi myös olla, että vauva juo hoidossa vähemmän kuin odotit ja imettää illalla tiheämmin.

Se on normaalia. Työhön paluu imetysvinkit voivat antaa suuntaa, mutta paras asiantuntija oman perheesi rytmiin olet sinä ja vauva yhdessä.

Pumppaaminen ja työhön paluu eivät ole koe, jonka voi suorittaa väärin. Valmistele pumppauslaukku, kerää pieni maitovarasto, harjoitelkaa pulloa ja suojaa pumppaushetket kalenterissa. Sen jälkeen anna itsellesi lupa oppia käytännöt matkan varrella.