Synnytyksen jälkeinen masennus: oireet, syyt ja miten hakea apua

Ensiviikot vauvan syntymän jälkeen kuvataan usein ainutlaatuisina ja onnellisina. Monelle äidille ne ovat sitäkin, mutta samalla ne voivat olla pelottavia, yksinäisiä ja paljon raskaampia kuin etukäteen osasi kuvitella. Jos olo on jatkuvasti tyhjä, paniikinomainen, ärtynyt tai etäinen, tai jos jokaisesta päivästä selviytyminen tuntuu ylivoimaiselta, et ole epäonnistunut. Kyse voi olla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ja siihen on saatavilla apua.

Synnytyksen jälkeinen masennus on hoidettava terveydentila. Se ei kerro siitä, kuinka paljon rakastat lastasi tai millainen vanhempi olet. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan huolenpitoa itsestäsi ja perheestäsi.

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleinen, mutta jää usein piiloon

Arviolta noin 10-15 prosenttia synnyttäneistä äideistä kokee synnytyksen jälkeistä masennusta. Todellinen määrä voi olla suurempi, sillä moni jää oireidensa kanssa yksin. Häpeä, pelko muiden reaktioista ja ajatus siitä, että pitäisi vain jaksaa enemmän, voivat estää kertomasta tilanteesta kenellekään.

Masennus voi alkaa jo raskausaikana, pian synnytyksen jälkeen tai vasta kuukausien kuluttua vauvan syntymästä. Se ei aina näy jatkuvana itkemisenä. Joku on koko ajan huolissaan, toinen tuntee itsensä turtuneeksi, vihaiseksi tai oudosti vieraaksi omassa elämässään.

Voit silti hoitaa vauvaa, käydä neuvolassa, hymyillä vieraille ja jakaa somessa kuvan arjesta. Ulospäin kaikki voi näyttää tavalliselta. Sisällä saatat yrittää selvitä vain seuraavaan tuntiin asti.

Kuinka yleinen synnytyksen jälkeinen masennus on, ei riipu äidin iästä, tulotasosta, perhemuodosta, kulttuuritaustasta tai siitä, oliko raskaus suunniteltu. Myös kumppanit ja adoptiovanhemmat voivat sairastua, vaikka tässä tekstissä keskitytään erityisesti äidin masennukseen synnytyksen jälkeen.

Baby blues vai masennus?

Moni synnyttänyt kokee niin sanotun baby bluesin eli synnytyksen jälkeisen herkistymisen. Hormonitasot muuttuvat nopeasti, uni katkeilee, keho toipuu synnytyksestä ja arki muuttuu hetkessä. Se on suuri kuormitus kenelle tahansa.

Baby blues alkaa yleensä muutaman päivän sisällä synnytyksestä. Oireita voivat olla itkherkkyys, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja kokemus siitä, että kaikki tuntuu liialta. Tavallisesti olo helpottaa itsestään kahden viikon kuluessa.

Ero tilanteessa baby blues vai masennus ei ratkea sillä, itkeekö vai ei. Olennaista on oireiden kesto, voimakkuus ja se, ovatko ne helpottamassa vai pahenemassa.

Baby bluesille on tyypillistä:

• Oireet alkavat ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen
• Olo kohenee tavallisesti noin kahdessa viikossa
• Tunteet vaihtelevat, eivätkä ole koko ajan yhtä voimakkaita
• Arjen perusasioista pystyy yleensä selviytymään
• Lepo, ruoka, läheisten tuki ja rauhoittelu helpottavat ainakin jonkin verran

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet voivat olla:

• Oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa
• Alakulo tai ahdistus voimistuu ajan mittaan
• Tavalliset arjen tehtävät tuntuvat mahdottomilta
• Syöminen, nukkuminen, peseytyminen tai kotoa lähteminen vaikeutuu
• Vauva tuntuu etäiseltä tai omat ajatukset pelottavat
• Kiinnostus aiemmin lohduttaneisiin tai iloa tuottaneisiin asioihin katoaa

Jos mietit, onko olosi ”tarpeeksi huono”, sekin on jo hyvä syy puhua asiasta jonkun kanssa. Sinun ei tarvitse odottaa, että tilanne muuttuu kriisiksi.

Synnytyksen jälkeinen masennus oireet lista

Synnytyksen jälkeinen masennus oireet voivat olla hyvin erilaisia eri ihmisillä. Joku tuntee syvää surua, toinen taas ennen kaikkea ahdistusta, levottomuutta, raivoa tai tunne-elämän lamaantumista.

Voit tunnistaa itsessäsi yhden oireen tai useita. Tämä synnytyksen jälkeinen masennus oireet lista voi auttaa sanoittamaan sitä, mikä on ollut vaikeaa:

• Pitkäkestoinen suru, itkherkkyys, tyhjyys tai toivottomuus
• Kiinnostuksen katoaminen asioihin, joista ennen piti
• Vaikeus tuntea yhteyttä vauvaan tai kiintymyssuhteen rakentuminen tuntuu hankalalta
• Voimakas syyllisyys, häpeä tai arvottomuuden tunne
• Ajatus siitä, että on huono äiti, vaikka yrittää parhaansa
• Ruokahalun muutokset, kuten syömättömyys tai lohtusyöminen
• Unettomuus silloinkin, kun vauva nukkuu ja levolle olisi mahdollisuus
• Uupumus, joka tuntuu tavallista vauvavuoden väsymystä syvemmältä
• Vetäytyminen ystävistä, sukulaisista tai kumppanista
• Keskittymis- ja muistivaikeudet sekä hankaluus tehdä pieniäkin päätöksiä
• Jatkuva pelko, kiihtyvät ajatukset tai tunne, että jotain pahaa tapahtuu
• Poikkeuksellinen kiukku, kärsimättömyys tai ärtyneisyys
• Loukussa olemisen tunne, turtumus tai kokemus siitä, ettei enää pärjää
• Ajatukset itsensä tai vauvan vahingoittamisesta tai toive katoamisesta

Kaikki tunkeilevat ajatukset eivät tarkoita, että haluaisit vahingoittaa lastasi. Synnytyksen jälkeinen ahdistus voi aiheuttaa pelottavia ja vastentahtoisia mielikuvia juuri siksi, että vauvan turvallisuus on sinulle äärimmäisen tärkeää. Silti ajatukset itsensä tai vauvan vahingoittamisesta vaativat nopeaa ammatillista tukea. Kerro niistä jollekin jo tänään.

Milloin on hakeuduttava päivystysapuun

Jos pelkäät toimivasi itseäsi tai jotakuta muuta vahingoittavien ajatusten mukaan, soita heti 112 tai hakeudu lähimpään päivystykseen. Älä jää yksin ajatustesi kanssa.

Voit soittaa myös MIELI Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnalliseen kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111. Palvelu tarjoaa keskusteluapua suomeksi ympäri vuorokauden.

Harvinainen mutta vakava synnytyksen jälkeinen psykoosi voi näkyä sekavuutena, voimakkaana kiihtyneisyytenä, harhaluuloina, vainoharhaisuutena tai kokemuksina siitä, että näkee tai kuulee asioita, joita muut eivät havaitse. Kyseessä on päivystyksellinen tilanne. Soita 112 tai hakeudu välittömästi päivystykseen.

Mistä synnytyksen jälkeinen masennus johtuu?

Synnytyksen jälkeiselle masennukselle ei ole yhtä yksittäistä syytä. Taustalla on usein biologisten muutosten, psyykkisen kuormituksen, aiempien kokemusten ja vauva-arjen käytännön haasteiden yhdistelmä.

Vaikea synnytys ei automaattisesti johda masennukseen, eikä terve vauva suojaa siltä. Tietyt tilanteet ja kokemukset voivat kuitenkin lisätä sairastumisen todennäköisyyttä.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijät ovat esimerkiksi:

• Aiempi masennus, ahdistuneisuus, trauma tai kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Raskaudenaikainen masennus tai ahdistus
• Mielialahäiriöitä lähisuvussa
• Pelottava, traumaattinen tai komplisoitunut synnytys
• Keskosuus tai vauvan hoito vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla
• Imetyksen haasteet tai hankala fyysinen toipuminen
• Käytännön avun tai emotionaalisen tuen puute
• Parisuhteen ristiriidat, väkivalta tai muu turvattomuus kotona
• Taloushuolet, epävarma asumistilanne tai työhön liittyvät paineet
• Suunnittelematon raskaus tai ristiriitaiset tunteet vanhemmuudesta
• Perfektionismi ja kova paine onnistua äitiydessä oikein
• Herkkyys hormonaalisille vaihteluille, kuten voimakkaat PMS-oireet tai aiemmat mielialamuutokset hormonaalisen ehkäisyn yhteydessä

Univaje voi voimistaa kaikkia oireita. Samoin yksinäisyys. Kun ei ole päiviin puhunut kunnolla kenenkään aikuisen kanssa, voi alkaa uskoa olevansa ainoa, jolle vauva-arki on näin raskasta. Et ole.

Miksi niin moni äiti ei pyydä apua?

Yksi suurimmista esteistä on häpeä. Tuoreita äitejä ympäröivät odotukset kiitollisuudesta, onnesta, vauva-ajasta nauttimisesta ja välittömästä kiintymyksestä. Jos oma todellisuus näyttää toisenlaiselta, häpeä voi ottaa vallan.

Mieleen voi nousta ajatus: ”Minunhan pitäisi olla onnellinen.” Tai: ”Muut äidit jaksavat, miksi minä en?”

Nämä ajatukset kertovat kuormituksesta, eivät kyvyttömyydestäsi.

Pelko tuomitsemisesta voi myös olla suuri. Joku pelkää, että neuvolassa, terveyskeskuksessa tai sosiaalipalveluissa ajatellaan hänen olevan kelvoton vanhempi. Toiset pelkäävät, että vauva otetaan pois.

Avun hakeminen synnytyksen jälkeiseen masennukseen ei tarkoita, että lapsi otettaisiin huostaan. Ammattilaisten tehtävä on tukea perhettä ja vahvistaa vauvan sekä vanhemman turvallisuutta. Rehellisyys masennuksesta, ahdistuksesta, tunkeilevista ajatuksista tai uupumuksesta auttaa yleensä saamaan oikeanlaista tukea. Avun pyytäminen kertoo siitä, että haluat suojella itseäsi ja lastasi.

Äidin masennus voi jäädä tunnistamatta myös siksi, ettei se aina näytä surulta. Äiti voi sanoa olevansa vain väsynyt, kärsiä päänsäryistä, yrittää hallita kaikkia vauvan rutiineja tai olla jatkuvasti varuillaan. Taustalla voi olla synnytyksen jälkeinen ahdistus, masennus tai molemmat.

Miten saada apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Sinun ei tarvitse osata kertoa kaikkea täydellisesti. Yksi lause riittää avaamaan keskustelun: ”En taida jaksaa vauvan syntymän jälkeen.” Voit myös sanoa: ”Pelkään, että minulla on synnytyksen jälkeinen masennus.”

Ota yhteys neuvolaan tai terveyskeskukseen

Äitiysneuvola, lastenneuvola, oma terveysasema ja tarvittaessa synnytyssairaala ovat sopivia paikkoja aloittaa. Äitiysneuvola masennus -huolen kanssa on juuri sitä varten, että voinnista voi puhua matalalla kynnyksellä.

Terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri voi arvioida oireita, keskustella hoitovaihtoehdoista ja tarvittaessa tutkia myös fyysisiä syitä, kuten anemiaa tai kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata perinataalipsykiatriseen hoitoon, mielenterveyspalveluihin tai muuhun paikalliseen tukeen.

Kerro mahdollisimman konkreettisesti, kuinka pitkään oireet ovat jatkuneet ja miten ne vaikuttavat uneen, arkeen ja ajatuksiisi. Vastaanotolle voi ottaa mukaan puolison, ystävän tai vaikka paperille kirjoitetun listan, jos puhuminen tuntuu vaikealta.

Kysy EPDS-seulasta

Edinburghin synnytyksen jälkeisen masennuksen seulontamenetelmä, eli EPDS-kysely, on lyhyt kysely, jolla voidaan tunnistaa masennuksen ja ahdistuksen oireita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Neuvolassa sitä käytetään yleisesti osana voinnin arviointia.

Kysely ei tee diagnoosia eikä pistemäärä kerro koko elämäntilanteestasi. Se voi silti auttaa huomaamaan tilanteen, jota on ehkä yrittänyt vähätellä tai peittää.

Hakeudu ammattilaisen vastaanotolle

Perinataaliaikaan perehtynyt psykologi, psykoterapeutti, psykiatri tai muu mielenterveyden ammattilainen voi auttaa merkittävästi. Hoitoa voi saada julkisista mielenterveyspalveluista, työterveyshuollosta tai yksityiseltä puolelta tilanteen mukaan.

Neuvola tai terveyskeskus auttaa selvittämään, mikä palvelu omalla alueellasi sopii tilanteeseesi. Vertaistukea ja luotettavaa tietoa tarjoavat esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveys ry, Ensi- ja turvakotien liitto sekä paikalliset perhejärjestöt. Vauva-ajan vertaistukiryhmä, kasvokkain tai verkossa, voi vähentää yksinäisyyttä nopeasti. On helpottavaa kuulla toiselta vanhemmalta: ”Minullakin oli noin.”

Hoito synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa

Yksin sinnittelystä ei saa palkintoa. Hoito synnytyksen jälkeiseen masennukseen on vaikuttavaa, ja moni voi huomattavasti paremmin sopivan tuen, ajan ja hoidon avulla.

Keskusteluhoito

Keskusteluhoidot ovat usein keskeinen osa masennuksen ja ahdistuksen hoitoa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia eli KKT voi auttaa tunnistamaan armottomia ajatusmalleja, kyseenalaistamaan haitallisia uskomuksia ja löytämään keinoja vaikeisiin hetkiin.

Myös interpersoonallinen terapia voi olla hyödyllistä etenkin silloin, kun mielialaan vaikuttavat parisuhteen muutokset, suru, ristiriidat tai tuen puute.

Terapiassa ei tarvitse puhua vain vauvasta. Olet kokonainen ihminen. Mukaan mahtuvat identiteettisi, kehosi, ihmissuhteesi, historiasi, pelkosi, vihasi ja toiveesi.

Lääkitys

Masennuslääkitys voi olla tärkeä osa keskivaikean tai vaikean synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoa. SSRI-lääkkeitä käytetään yleisesti, ja useita niistä voidaan lääkärin arvion mukaan käyttää myös imetyksen aikana.

Masennus ja imetys herättävät usein paljon huolta. Lääkäri käy kanssasi läpi lääkityksen hyödyt, mahdolliset haittavaikutukset, aiemman terveydentilasi ja imetykseen liittyvät näkökohdat. Älä aloita, lopeta tai muuta lääkitystä äkillisesti ilman ammattilaisen ohjetta. Hoitamaton masennuskin kuormittaa, ja sinun vointisi on tärkeä.

Vertaistuki ja käytännön apu

Vertaistukiryhmä ei korvaa kiireellistä hoitoa, mutta se voi olla vahva osa toipumista. Moniin ryhmiin vauvan saa ottaa mukaan, joten lastenhoidon järjestämisestä ei tarvitse huolehtia. Verkossa kokoontuvat ryhmät voivat sopia erityisesti silloin, kun kotoa lähteminen tuntuu liian raskaalta.

Myös käytännön apu tukee hoitoa. Naapurin tuoma ruoka, läheisen laittama pyykkikone tai ystävän tarjoama hetki vauvan kanssa voivat kuulostaa pieniltä asioilta. Uupuneelle ne eivät ole pieniä.

Arjen keinot hoidon rinnalle

Liikunta, uni, ravinto ja muiden ihmisten seura eivät yksin paranna masennusta. Kenenkään ei pidä väittää, että korttelin ympäri kävely ratkaisisi tilanteen. Ne voivat kuitenkin tukea toipumista terapian, lääkityksen ja muun avun rinnalla.

Tavoittele mahdollisimman pientä versiota:

• Kymmenen minuuttia ulkona vaunujen kanssa
• Päiväunet, kun joku toinen katsoo vauvaa
• Kunnollinen ateria keksien ja jäähtyneen kahvin sijaan
• Yksi rehellinen viesti luotettavalle ihmiselle
• Säännöllinen yhteydenpito toiseen aikuiseen
• Avun vastaanottaminen ilman anteeksipyyntöjä kodin sotkuisuudesta

Pienikin askel on askel.

Miten auttaa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää?

Puoliso, läheinen tai ystävä haluaa usein auttaa, mutta ei tiedä mitä sanoa. Aloita kuuntelemalla ilman tarvetta korjata, vähätellä tai selittää tunteita pois.

Kysy suoraan: ”Mitä sinulle oikeasti kuuluu?” Odota sitten vastausta. Hiljaisuutta ei tarvitse täyttää heti.

Jos mietit, miten auttaa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivää, keskity konkreettiseen ja pitkäjänteiseen tukeen:

• Opettele tunnistamaan synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet ja ota muutokset vakavasti
• Sano: ”Uskon sinua” ja ”Tämä ei ole sinun syysi”
• Vältä lauseita kuten ”Mutta vauva on terve” tai ”Tästä ajasta pitäisi nauttia”
• Ota vauva hoitoon, jotta äiti voi nukkua, syödä, peseytyä, ulkoilla tai käydä vastaanotolla
• Tarjoa täsmällistä apua: ”Tuon ruokaa tiistaina” auttaa enemmän kuin ”Soita, jos tarvitset jotain”
• Kannusta ottamaan yhteys neuvolaan, terveyskeskukseen tai mielenterveyspalveluihin
• Tarjoudu soittamaan yhdessä, istumaan vieressä puhelun aikana tai lähtemään mukaan vastaanotolle
• Kysy vointia uudelleenkin, älä vain kerran
• Hae kiireellistä apua, jos hän kertoo ajatuksista vahingoittaa itseään tai vauvaa

Älä sivuuta raivoa, vetäytymistä, paniikkia tai turtumusta siksi, ettei toinen itke näkyvästi. Masennus ei aina ole hiljaista.

Sinäkin ansaitset apua

Äitiys ei tarkoita, että sinun pitäisi kadota muiden tarpeiden taakse. Saat tarvita apua. Saat sanoa, ettet nauti jokaisesta hetkestä. Saat tuntea ristiriitaisia asioita synnytyksestä, imetyksestä, kehostasi, parisuhteestasi ja uudesta elämäntilanteestasi.

Synnytyksen jälkeinen masennus voi saada tulevaisuuden näyttämään pysyvästi synkältä. Se ei ole totuus. Kun saat synnytyksen jälkeinen masennus apua, hoitoa, aikaa ja tukea, toipuminen on mahdollista.

Sinun ei tarvitse ensin voida entistä huonommin ansaitaksesi apua. Kerro yhdelle ihmiselle jo tänään. Neuvolan terveydenhoitajalle. Lääkärille. Puolisolle. Ystävälle. Sille toiselle äidille, jonka arvelet ymmärtävän.

Avun pyytäminen tekee sinusta vahvemman vanhemman, ei heikompaa.