Vauva 11 viikkoa: mitä kehityksessä tapahtuu - päänhallinta, vatsallaan harjoittelu ja jokeltelu
11 viikon kohdalla vauva saattaa tuntua yhtäkkiä aiempaa tietoisemmalta ympäröivästä maailmasta. Katsekontaktia on enemmän, liikkeet vilkastuvat ja ääniä syntyy monenlaisia. Hymy, kiljahdus, kurtistunut otsa ja itku kertovat kaikki omalla tavallaan vauvan mielipiteistä. Yhtenä hetkenä vauva tutkii vakavana käsiään, ja seuraavaksi hän käy pitkää keskustelua kattolampun kanssa.
Vauva 11 viikkoa: mitä uutta kehityksessä tapahtuu
Nämä muutokset kuuluvat vauvan vilkkaaseen kehitysvaiheeseen. Vauvan kehitys 11 viikkoa tarkoittaa usein sitä, että vauva vahvistuu, oppii käyttämään kehoaan ja huomaa, että äänet ja eleet saavat muut reagoimaan. Osa uusista taidoista voi ilmestyä lähes yhdessä yössä, kun taas toiset kehittyvät vähitellen tulevien viikkojen aikana.
Vauvan kehitysvaiheet ovat suuntaa antavia etappeja, eivät koe, josta pitäisi suoriutua tiettyyn päivään mennessä. Yksi vauva juttelee innokkaasti, toinen keskittyy päänhallinnan harjoitteluun. Vauva voi olla yhdessä taidossa hieman jäljessä ja toisessa jo pitkällä. Epätasainen eteneminen on yleensä aivan tavallista.
Fyysinen kehitys
Päänhallinta vahvistuu
Yksi näkyvimmistä virstanpylväistä on vauvan päänhallinta 11 viikkoa. Kun pidät vauvaa pystyasennossa rintakehääsi vasten tai tuet häntä istuma-asennossa, pää saattaa pysyä jo melko vakaana ja heilahdella vain vähän.
Saatat huomata, että vauva:
- Kannattelee päätään yhtäjaksoisesti aiempaa pidempään
- Kääntää päätään ääntä, kasvoja tai kirkkaanväristä esinettä kohti
- Tarvitsee sylissä vähemmän tukea pään ja niskan alueelle
- Pitää pään paremmin keskellä sen sijaan, että se retkahtaisi eteen tai sivulle
Päänhallinta ei kuitenkaan ole vielä joka hetki yhtä varmaa. Vauva saattaa kannatella päätään hienosti minuutin ajan ja alkaa sitten väsyessään hieman huojua. Se on normaalia. Lihakset ovat vasta vahvistumassa, ja väsyneenä vauvan jaksaminen on vähäisempää.
Vatsallaan harjoittelu sujuu vahvemmin
Vatsallaan olo eli mahalleen asetettuna harjoittelu vahvistaa niskaa, selkää, hartioita ja ylävartaloa. Vauvan vatsallaan harjoittelu 11 viikkoa voi näyttää siltä, että vauva ponnistaa kyynärvarsillaan voimakkaasti ja nostaa rintakehäänsä jo selvästi irti alustasta.
Voit nähdä vauvan:
- Nostavan ylävartaloa ja hartioita
- Katselevan ympärilleen kyynärvarsien varassa
- Kääntävän päätä puolelta toiselle
- Painavan käsiä tai kyynärvarsia alustaa vasten
- Potkivan innokkaasti samalla, kun ylävartalo pysyy koholla
Aseta vauvan eteen kiinnostava lelu, pehmeä katselukirja tai omat kasvosi. Rullattu pyyhe rintakehän alla voi tehdä asennosta mukavamman, mutta pysy aina lähellä ja valvo vauvaa. Useat lyhyet harjoitteluhetket toimivat usein paremmin kuin yksi pitkä tuokio. Muutama minuutti vaipanvaihdon, päiväunien tai syöttämisen jälkeen kertyy päivän mittaan mukavasti.
Jalat liikkuvat vauhdikkaasti
Selällään maatessaan vauva saattaa potkia yllättävänkin voimakkaasti. Jalat ojentuvat suoriksi, polkevat ilmaa kuin polkupyörää tai työntyvät pinnasängyn laitaa, lattiaa tai vanhemman käsiä vasten.
Kyse ei ole sattumanvaraisesta levottomuudesta. Vauva harjoittelee koordinaatiota ja oppii, mitä tapahtuu, kun lihakset liikkuvat. Joskus potkiminen pysähtyy hetkeksi, minkä jälkeen alkaa uusi innokas liikesarja. Vauva tutkii kehoaan ja sen mahdollisuuksia.
Kääntyykö vauva jo?
Jotkut vauvat kierähtävät tässä iässä vahingossa vatsalta selälleen. Tavallisesti liike alkaa pään kääntymisestä ja painon siirtymisestä, minkä jälkeen vauvan vauhti vie hänet ympäri. Näky voi ilahduttaa, mutta kyse ei useimmiten ole vielä tarkoituksellisesta kääntymisestä.
Satunnainen kierähdys on pieni ennakko tulevasta vaiheesta, jossa vauvan kääntyminen 11 viikkoa myöhemmin alkaa sujua tietoisemmin. Nukuta vauva edelleen aina selällään ja huolehdi, että vatsallaan harjoitellaan tasaisella ja turvallisella alustalla. Jos vauva alkaa osoittaa merkkejä kääntymisestä, lopeta käsien liikkumista rajoittavan kapaloinnin käyttö. Pidä pinnasänky tyhjänä tyynyistä, irtopeitoista, leluista ja asennontukityynyistä.
Sosiaalinen ja tunne-elämän kehitys
Ensimmäiset keskustelut alkavat
Tässä vaiheessa vauva saattaa kiinnostua vuorovaikutuksesta aiempaa enemmän. Hän voi käydä kanssasi pieniä ”keskusteluja”, vaikka puhe koostuu vielä lähinnä vokaaliäänteistä, kuten ”aaah”, ”ooh” ja ”iiih”.
Kun vauva päästää äänen, pysähdy hetkeksi. Katso häntä ja vastaa samanlaisella äänellä tai lempeällä lauseella. Odota sitten taas. Näin vauva oppii vähitellen, että viestintä on vuorottelua eikä vain yhden ihmisen puhetta.
Iloinen vauva saattaa päästää terävän kiljahduksen nähdessään tutut kasvot, kuullessaan mieluisan äänen tai kun hänet nostetaan ilmaan. Ääni voi olla äkillinen ja melko voimakas. Vauva huomaa, että oma ääni voi ilmaista riemua.
Tunteet näkyvät aiempaa selvemmin
Vauvan kasvoista ja liikkeistä voi alkaa erottaa erilaisia tunnetiloja. Saatat oppia tunnistamaan esimerkiksi:
- Mielihyvän: suu avautuu hymyyn, silmät kirkastuvat ja keho rentoutuu
- Turhautumisen: otsa rypistyy, liikkeet jännittyvät ja vauva kitisee
- Kyllästymisen tai liiallisen virikkeiden määrän: vauva kääntää katseensa pois, vinkuu tai menettää kiinnostuksensa leluun
Nämä ovat vauvan varhaista viestintää. Kun vauva kääntää katseensa pois, hän saattaa kaivata taukoa eikä lisää viihdykettä. Jos vauva kitisee yrittäessään tavoittaa jotain, hän voi olla turhautunut, koska kiinnostus on kehittynyt nopeammin kuin taidot.
Saatat myös huomata, että vauva ”juttelee” enemmän toiselle vanhemmalle tai tutulle hoivaajalle. Se ei tarkoita, että vauva pitäisi muista vähemmän. Usein vauva hakeutuu sen ihmisen seuraan, joka on juuri silloin lähimpänä, jonka ääni on tutuin tai joka vastaa nopeimmin. Mieltymykset voivat vaihtua päivästä toiseen.
Näkö ja ajattelun kehitys
Etäisyyksien hahmottaminen alkaa kehittyä
Noin 11 viikon iässä silmät alkavat tehdä aiempaa paremmin yhteistyötä. Tätä kutsutaan binokulaariseksi näöksi. Aivot harjoittelevat yhdistämään molempien silmien välittämää tietoa yhdeksi kuvaksi, jossa on myös hieman syvyysvaikutelmaa.
Saatat huomata vauvan:
- Seuraavan esinettä, joka liikkuu lähemmäs ja kauemmas
- Siirtävän katsettaan kasvoistasi leluun
- Tutkivan eri etäisyyksillä olevia esineitä
- Kurkottavan kohti esinettä aiempaa tarkemmin
- Seuraavan lelua katseellaan puolelta toiselle
Näkö kehittyy edelleen, joten silmät voivat toisinaan harhailla tai mennä hetkeksi ristiin. Jos toinen silmä kääntyy jatkuvasti sisään- tai ulospäin tai olet huolissasi vauvan näöstä, ota asia puheeksi neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla.
Omat kädet kiinnostavat
Moni vauva innostuu tässä vaiheessa käsistään. Hän tuijottaa sormiaan, heiluttelee käsiään, vie niitä kasvojen lähelle ja näyttää välillä yllättyvän, kun käsi ilmestyy näkökenttään.
Ilmiötä kutsutaan käsien tarkasteluksi. Se ei ole vain suloista katseltavaa, vaan kertoo myös kehon hahmottamisen kehittymisestä. Vauva alkaa ymmärtää, että liikkuvat kädet ovat hänen omiaan ja että niitä voi ohjata.
Anna vauvalle rauhassa aikaa tutkia käsiään. Paljaat kädet ovat oppimisen kannalta hyödylliset, joten niitä ei tarvitse pitää peitettyinä koko päivää, elleivät kädet palele tai vauva raavi kasvojaan. Hyvä valaistus ja selkeä, vapaa tila riittävät usein mainiosti tutkimusretkeen.
Motoriset taidot
Kurkottelu ja huitominen
Vauva saattaa nyt kurkottaa molemmilla käsillään kiinnostavaa kohdetta kohti. Liike on aluksi laaja ja osuu helposti ohi, mutta tarkoitus alkaa näkyä selvemmin. Leikkimatossa roikkuva lelu voi saada innokkaita huitaisuja, ja vauva saattaa osua siihen vahingossa tai jopa useamman kerran.
Kun lelu liikkuu osuman jälkeen, vauva saa ensimmäisiä kokemuksia syy-seuraussuhteesta. Hän alkaa vähitellen ymmärtää: ”Minä sain tuon liikkumaan.” Toistuvasta huitomisesta voi tulla mieluisa leikki.
Valitse kevyitä leluja, jotka ovat kunnolla kiinni leikkimatossa, ja tarkista säännöllisesti, ettei niissä ole irtoavia osia. Älä jätä leluja pinnasänkyyn nukkumisen ajaksi, vaikka vauva katselisi niitä mielellään valveilla ollessaan.
Kädet avautuvat ja tarttumisheijaste vaimenee
Vastasyntyneen kädet ovat usein tiukasti nyrkissä tarttumisheijasteen vuoksi. Nyt kädet ovat tavallisesti yhä useammin avoinna. Vauva voi silti puristaa kädet nyrkkiin innostuessaan, väsyessään tai ollessaan nälkäinen, mutta rentoutuneet avoimet kädet yleistyvät.
Jos asetat kevyen helistimen vauvan kämmenelle, hän saattaa pitää siitä kiinni hetken. Tarttuminen ei kuitenkaan ole vielä luotettavaa tai täysin tarkoituksellista, joten lelu putoaa helposti heti. Kokeile uudelleen, kun vauva on rauhallinen ja virkeä, mutta älä painosta häntä.
Vältä painavia leluja ja esineitä, joissa on pieniä irtoavia osia. Tässä iässä vauva opettelee vasta käsien käyttöä, ja lähes kaikki käteen osuva päätyy ennemmin tai myöhemmin suuhun.
Viestinnän kehitys
Jokeltelu monipuolistuu
Jokeltelu voi muuttua yksittäisistä äänistä pidemmiksi sarjoiksi, kuten ”a-guu”, ”uu-ii” tai useiden vokaalien ketjuiksi. Vauva saattaa vaihdella äänen korkeutta, pitää tauon vastaustasi varten ja aloittaa sitten uudelleen.
Vastaa vauvalle luontevasti. Erityisiä välineitä tai valmista käsikirjoitusta ei tarvita. Juttele tavallisten arkihetkien lomassa:
- ”Löysit oman kätesi.”
- ”Nyt vaihdetaan puhdas vaippa.”
- ”Katselet punaista lelua.”
- ”Kuulinpa ison kiljahduksen!”
Vauva kuuntelee sanojen lisäksi paljon puheesi rytmiä, painotuksia ja sävelkulkua.
Kasvojen ilmeiden jäljittely
Jotkut vauvat alkavat jäljitellä yksinkertaisia kasvojen ilmeitä. Voit työntää kieltä hitaasti ulos ja pitää sitä hetken näkyvillä. Vauva saattaa yrittää tehdä samoin, vaikka reaktio tulisi vasta muutaman yrityksen jälkeen.
Voit myös avata suusi, hymyillä leveästi, kohottaa kulmakarvoja tai tehdä lempeän hämmästyneen ilmeen. Pidä leikki rauhallisena ja hitaana. Jos vauva kääntää katseensa pois tai alkaa kitistä, hän on todennäköisesti saanut tarpeekseen.
Myös erilaiset itkut voivat alkaa erottua toisistaan. Saatat vähitellen oppia, millainen itku liittyy nälkään, väsymykseen, epämukavaan oloon tai läheisyyden tarpeeseen. Kaikkia itkuja ei silti ole helppo tulkita, ja osa kuulostaa samanlaiselta. Ajan myötä vauvan omat tavat tulevat yleensä tutummiksi.
Syöminen, uni ja arjen rytmi
Moni pohtii tässä vaiheessa erityisesti aihetta vauvan unet 11 viikkoa, sillä arki voi olla edelleen epäsäännöllistä. Vauva saattaa syödä aiempaa tehokkaammin, mutta joinakin päivinä hän haluaa rinnalle tai pullolle hyvin tiheästi. Kasvupyrähdys, väsymys, sairastelu ja päivän virikkeet vaikuttavat ruokahaluun ja uneen.
Yöuniin voi tulla hieman pidempi yhtäjaksoinen jakso, vaikka päiväunet olisivat edelleen lyhyitä ja vaihtelevia. Toisella vauvalla rytmi alkaa hahmottua aikaisemmin, toinen tarvitsee siihen vielä aikaa. Kumpikin voi olla normaalia.
Tarkkaile mahdollisuuksien mukaan vauvan nälän ja kylläisyyden merkkejä. Nälkä voi näkyä käsien viemisestä suulle, hamuilusta, huulten maiskuttelusta tai vireystilan kohoamisesta. Pään kääntäminen pois, käsien rentoutuminen ja kiinnostuksen loppuminen voivat kertoa, että vauva on saanut tarpeekseen. Jos syöminen, märät vaipat, painon nousu tai jatkuva pulauttelu huolestuttavat, keskustele neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.
Näin tuet 11 viikon ikäistä vauvaa
Pienet tavalliset vuorovaikutustilanteet tukevat näitä vauvan kehitysvaiheita. Voit esimerkiksi:
- Tarjota valvottua vatsallaan oloa useita kertoja päivässä.
- Vastata, kun vauva jokeltelee.
- Jäljitellä vauvan ääniä ja kasvojen ilmeitä.
- Asettaa lelun sopivalle etäisyydelle katselua ja kurkottelua varten.
- Antaa vauvan tutkia rauhassa avoimia käsiään.
- Antaa vauvan potkia vapaasti tukevalla ja tyhjällä alustalla.
- Pitää tauon, kun vauva kääntää katseensa pois.
- Laulaa, katsella kirjoja ja kertoa, mitä olet tekemässä.
Jokaista hereilläolohetkeä ei tarvitse täyttää ohjelmalla. Syli, vaipanvaihto ja rauhallinen juttelu ovat kaikki hyvää tekemistä.
Milloin neuvolasta tai lääkäriltä kannattaa kysyä?
Vauvan kehitys ei etene kaikilla saman kalenterin mukaan. Ota kuitenkin yhteyttä neuvolaan tai terveydenhuoltoon, jos vauva vaikuttaa poikkeuksellisen velttolta, ei jaksa nostaa päätään lainkaan vatsallaan ollessaan, ei reagoi koviin ääniin tai tuttuihin ääniin, käyttää jatkuvasti selvästi enemmän toista kehonpuolta tai ottaa hyvin vähän katsekontaktia eikä osoita kiinnostusta ihmisiin tai esineisiin.
Luota omiin havaintoihisi. Sinä tunnet vauvasi parhaiten, eikä kysyminen tarkoita, että jotakin olisi varmasti vialla.
Mitä odottaa 11 viikon vauva? Usein luvassa on pieniä mutta ilahduttavia muutoksia: päänhallinta vakautuu, kyynärvarsilla ponnistaminen vahvistuu, kädet avautuvat, vauva kurkottelee ja jokeltelee enemmän. Joskus mukaan tulee myös ensimmäinen vahingossa tapahtuva kierähdys. Vauvan liikkeet 11 viikkoa voivat olla vielä haparoivia, mutta niissä näkyy jo paljon harjoittelua. Samalla vauvan sosiaalinen kehitys 11 viikkoa tuo arkeen enemmän katseita, hymyjä ja vuoropuhelua.
Kaikki muutokset eivät näy heti. Jotkut huomaa vasta myöhemmin valokuvasta tai videolta, kun vertaa vauvaa muutaman viikon takaiseen tilanteeseen. Vauva ei kilpaile seuraavaa kehitysvaihetta kohti, vaan kasvaa siihen omassa tahdissaan, yksi huojuva päännosto, innokas potku ja riemukas ”aaah” kerrallaan.
Me, Erby-sovelluksen kehittäjät, emme ota vastuuta päätöksistä, jotka teet näiden tietojen perusteella. Tiedot on tarkoitettu vain yleiseen tiedotukseen, eivätkä ne korvaa henkilökohtaista lääkärin neuvontaa.