Vauvan kujertelu ja äännteleminen - milloin se alkaa, mitä se merkitsee ja miten rohkaista

Ensimmäinen kerta, kun vauva katsoo sinua silmiin ja päästää pienen, pehmeän «ooooh»– tai «aaah»–äänen, tuntuu melkein taialta. Se on pieni ääni, mutta viesti on valtava: olen täällä, kuuntelen ja yritän jutella sinulle.

Nämä varhaiset vauvan äänet, joita kutsutaan kujerteluksi tai kujertavaksi ääntelyksi, ovat ihan ensimmäinen vaihe siinä, mitä kutsutaan nimellä vauvan puheen kehitys. Käydään läpi, mitä tämä vauvan ääntely on, milloin se yleensä alkaa, mitä se kertoo vauvan aivoista ja kehosta, ja miten voit lempeästi lisätä ja rohkaista näitä ääniä.

Mitä vauvan kujertelu on?

Kujertelu on vauvan ensimmäinen tahdonalainen ääntely, joka ei ole itkua. Arkisemmin sanottuna: se on ensimmäinen kerta, kun vauva päästää ääniä ihan vain siksi, että haluaa, ei siksi, että olisi nälkä, märkä tai epämukava.

Tyypillisiä kujertavia vauvan pehmeitä vokaaliääniä ovat:

• avoimet vokaalit, kuten «aaah», «oooh», «iii»
• pehmeät yhdistelmät, kuten «guu», «gaa», «ah-guu»
• huokauksen kaltaiset äänet, joissa on ääni mukana, eivät pelkkää ilmaa

Jos kuuntelet tarkasti, tällainen vauvan ääntely on:

• selvästi pehmeämpää kuin itku
• sävelkulultaan kuin pientä laulua
• usein yhteydessä katsekontaktiin, pieniin potkuihin ja hymyihin

Jos mietit, mitä tarkoittaa vauvan äänteleminen, voit ajatella sitä vauvan ensimmäisinä kokeiluina oman äänen kanssa. Vauva on huomannut, että ääni tulee hänen sisältään ja että sillä voi leikkiä.

Milloin vauva alkaa äännellä?

Useimmat vauvat alkavat kujertaa ja äännellä noin 6–8 viikon iässä. Osa aloittaa jo 4 viikon tienoilla, ja joillakin se siirtyy hieman myöhemmäksi.

Saatat huomata, että:

• ensimmäisinä viikkoina äänet ovat pääasiassa itkua, ähinää ja hikkää
• noin 6 viikon kohdalla alkaa kuulua ensimmäisiä «oooh»– ja «aaah»–ääniä
• 2–3 kuukauden iässä monilla vauvoilla ääntelyä on jo paljon, erityisesti silloin kun vauva on virkeä ja hyväntuulinen

Moni vanhempi kysyy: «Milloin vauva alkaa äännellä säännöllisesti?»
Usein selkeä, toistuva vauvan ääntely lisääntyy 2–3 kuukauden välillä, etenkin ruokailun jälkeen tai vaipanvaihdon aikana, kun vauva on rauhallinen ja tyytyväinen.

Jos vauva on syntynyt etuajassa, nämä vauvan ensimmäiset äänteet ja muut ääniin liittyvät kehitysvaiheet voivat tulla muutaman viikon viiveellä, kun katsotaan korjattua ikää. Se on tavallista eikä yleensä syy huoleen.

Mitä ääntely kertoo vauvan aivoista ja kehosta?

Kujertelu ja varhaiset vauvan äänet eivät ole vain söpöä taustamelua. Ne ovat merkki siitä, että monta tärkeää asiaa on käynnissä samanaikaisesti.

1. Äänihuulet ja puhe-elimet heräilevät

Jotta vauva pystyy tuottamaan pehmeitä vokaaliääniä, tarvitaan:

• äänihuulet, jotka avautuvat ja sulkeutuvat joustavasti
• kieli, joka liikkuu hieman eteen ja taakse
• ilmanhallintaa pienistä keuhkoista, jotka opettelevat säätelemään uloshengitystä

Käytännössä tämä tarkoittaa, että puheeseen liittyvät lihakset harjoittelevat. Kujertelu on kuin lämmittelyä tulevia ääniä varten.

2. Aivojen puhealueet harjoittelevat yhteistyötä

Vauvan aivoissa puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen liittyvät alueet alkavat jutella keskenään. Kun vauva ääntelee:

• hän kuulee oman äänensä
• aivot vertaavat näitä ääniä ympärillä kuuluviin aikuisten ja sisarusten ääniin
• hermoverkot vahvistuvat kerta toisensa jälkeen

Tämä kuulemisen ja ääntelyn vuoropuhelu on olennainen askel vauvan varhaisessa puheen kehityksessä.

3. Silta kohti jokeltelua ja papattelua

Vanhemmat miettivät usein, mikä ero on kujertelulla ja papattelulla. Ne ovat eri vaiheita:

• kujertelu: alkaa yleensä 6–8 viikon iässä, pitkät vokaaliäänet tyyliin «aaah», «ooooh»
• bablaus / vauvan papattelu: myöhemmin, noin 6 kuukauden iässä, toistuvat tavut kuten «baba», «dada», «mamama»

Voit ajatella asiaa näin:

• ensin vauva oivaltaa, että hän yht überhaupt voi tuottaa ääntä (kujertelu)
• vähitellen vauva oppii muovaamaan ääntä tavuiksi (papattelu)
• myöhemmin tavuista syntyy oikeita sanoja

Nämä varhaiset vauvan ensimmäiset äänet ovat siis se perusta, jonka päälle «äiti», «isi» ja hyvin nopeasti myös «ei» rakentuvat.

Vauvan ääntely vs itku – miten erottaa?

Vastasyntyneen arjessa kaikki äänet voivat alkuun kuulostaa samalta. Vauvan ääntely ja itku ovat kuitenkin hyvin eri asioita, sekä sävyltään että tarkoitukseltaan.

Miltä itku kuulostaa ja tuntuu?

Itku on:

• voimakkaampaa ja kiireellisempää
• usein sävelkulultaan vaihtelevaa ja terävästi nousevaa
• yhteydessä tarpeisiin: nälkä, kipu, väsy, märkä tai muu epämukavuus
• usein mukana jännittynyt keho, puristuneet nyrkit, punottava naama

Itku on vauvan selviytymiskieli. Sen tarkoitus on saada sinut reagoimaan nopeasti, ja se toimii juuri niin kuin pitääkin.

Miltä kujertelu ja pehmeä ääntely kuulostavat?

Kujertelu on:

• pehmeämpää ja melodisempaa
• tyypillistä, kun vauva on rauhallinen ja valpas
• usein yhdessä katsekontaktin, pienten hymynpoikasten ja rentojen raajojen kanssa
• tarkoituksellista ääntelyä, vauva kokeilee ääntään eikä pyydä apua

Saatat huomata esimerkiksi:

• vaippaa vaihtaessa vauva katsoo sinua ja päästää pienen «oooh»–äänen
• ruokailun jälkeen sylissä maatessaan vauva huokaisee tyytyväisenä «aaah»
• hoitoalustalla potkiessaan kuuluu «guu, guu» tai «ahh-goo»

Nämä eivät ole hätäsignaaleja vaan varhaisia jutteluhetkiä. Vauva ääntelee kertoakseen, että hän on läsnä ja haluaa olla yhteydessä sinuun.

Miten rohkaista vauvan ääntelyä ja puhetta?

Et tarvitse erikoisleluja, sovelluksia tai kortteja tukeaksesi sitä, kuinka kannustaa vauvaa puhumaan tai miten rohkaista vauvan ääntelyä. Tärkeintä on sinun läsnäolosi ja äänesi.

Alla selkeitä, tutkittuja tapoja tukea vauvan ääntelemistä ja varhaisia vauvan ääniin liittyviä kehitysvaiheita.

1. Juttele vauvalle pitkin päivää

Ei tietenkään tauotta, sinäkin tarvitset hengähdystaukoja. Mutta sellainen lempeä, toistuva jutustelu arjen lomassa tekee ihmeitä.

Voit kertoa ääneen, mitä olet tekemässä:

• «Nyt vaihdetaan vaippa. Noin, vanha pois. Onpa nyt kevyt olo.»
• «Me kävellään keittiöön. Katso, miten kirkas valo tänään on.»
• «Tässä on sun kylpyvesi. Ihanan lämmintä. Kohta pestään varpaat.»

Miksi tämä auttaa:

• vauva kuulee kielen rytmin ja melodian
• hän alkaa yhdistää ilmeitäsi ja äänensävyäsi siihen, mitä tapahtuu
• hän oppii, että äänillä ja sanoilla on merkitys

Aluksi voi tuntua hassulta puhua ihmiselle, joka ei vielä vastaa sanoin. Mutta vauva kuuntelee, paljon enemmän kuin arvaatkaan. Näin rakennat pohjaa sekä vauvan puheen kehitykselle että kiintymyssuhteelle.

2. Hyödynnä keskustelutauko

Tämä tuntuu melkein taikalta, kun sen käytännössä näkee.

Kokeile näin:

1. Juttele vauvalle pehmeällä ja ilmeikkäällä äänellä.
2. Pysähdy ja odota. Laske mielessäsi kolmeen tai neljään.
3. Usein vauva vastaa pienellä «oooh»–äänellä, potkulla tai hymyllä.
4. Vastaa hänelle kuin oikeaan kommenttiin:
   • «Ai, oliko sulla kiire päivä?»
   • «Oho, olipa iso «oooh»!»

Tällainen keskustelutauko opettaa:

• vuorottelua – nyt minä puhun, sitten sinä, sitten taas minä
• että vauvan omilla äänillä on merkitystä, niihin reagoidaan
• sitä, miten ihmisten välinen keskustelu käytännössä toimii

Moni vanhempi huomaa, että kun tämän ottaa tavaksi, vauvan ääntelyyn vastaaminen muuttuu hauskaksi leikiksi sen sijaan, että tuntuisi «pakolliselta tehtävältä».

3. Matki vauvan ääniä

Yksinkertainen ja yllättävän tehokas keino rohkaista vauvan ääntelyä.

Kun vauva ääntelee:

• jos hän sanoo «oooh», vastaa samalla «oooh»
• jos kuuluu «ah-guu», toista mahdollisimman samanlainen ääni
• voit joskus hieman liioitella: venytä «oooh»– tai «aaah»–osuutta

Vauva saattaa:

• katsoa sinua hämmästyneenä
• hymyillä tai huitoa käsillä ja jaloilla
• yrittää tehdä äänen uudestaan

Miksi tämä toimii:

• vauva näkee ja kuulee, että ääntely on yhteistä vuorovaikutusta
• hän kuulee selkeämmän version omasta äänestään
• se kannustaa jatkamaan kokeiluja oman äänen kanssa

Aikuisesta tämä voi tuntua hassulta, mutta vauvalle tämä on parasta leikkiä ja tärkeää vauvan puheen kehitystä tukevaa harjoitusta.

4. Käytä «vauvapuhetta» eli parenteseä

Se ääni, jonka moni aikuinen automaattisesti ottaa vauvan kanssa – hieman korkeampi, rauhallisempi, selkeämpi ja tunteikkaampi – on nimeltään parentese tai vauvalle suunnattu puhe. Se ei ole vain söpöä, vaan tukee tutkitusti kielen oppimista.

Tyypillistä vauvapuheelle on:

• normaalia korkeampi äänenkorkeus
• selkeät, venytetyt vokaalit: «Heeii vauvaaa!»
• korostetut sävelkulut: ääni nousee ja laskee tavallista enemmän
• lyhyet ja yksinkertaiset lauseet

Suomalaisissa ja pohjoismaisissa tutkimuksissa on havaittu, että vauvat:

• pitävät enemmän tällaisesta puheesta kuin tasaisesta «aikuissävystä»
• kuuntelevat pitempään ja keskittyneemmin
• poimivat kotikielen äänteitä ja rytmiä helpommin

Kun käytät vauvapuhetta, tuet:

• vauvan varhaista puheen kehitystä
• vauvan tarkkaavaisuutta ja vuorovaikutusta
• sitä, että vauva ääntelee ja myöhemmin jokeltelee enemmän

Tärkeintä on, että puhe tuntuu sinusta luonnolliselta. Sinun ei tarvitse esittää ketään, riittää että puhut vauvalle lämpimästi ja ilmeikkäästi.

5. Lue vauvalle ääneen

Tarina ei ole vauvalle aluksi se pääasia. Lukemisen voima on jossain muualla.

Kun luet, vauva kuulee:

• lauseiden rytmin
• vaihtelevia sanoja ja äänirakenteita, joita et ehkä muuten käyttäisi
• tutun äänesi turvallisena ja toistuvana äänimaisemana

Voit:

• lukea yksinkertaisia kuvakirjoja
• lukea vaikka omaa kirjaasi tai lehteä ääneen lempeällä äänellä
• valita lorukirjoja, joissa on riimejä ja toistoa

Vaikka vauva ei ymmärrä sanoja, hän imee itseensä kielen musiikkia. Tämä tukee sekä varhaista vauvan ääntelyä että sanaston ja puheen oppimista myöhemmin.

6. Laula lauluja ja loruja

Laulaminen on kuin kieliharjoittelua sylissä.

Kun laulat:

• äänestäsi tulee luontaisesti melodisempi
• sanat ja rakenteet toistuvat, mikä on oppimisen kannalta hyvä
• vauva usein rauhoittuu ja keskittyy paremmin

Kokeile:

• omasta lapsuudestasi tuttuja lastenlauluja ja loruja
• rauhallisia iltalauluja nukkumaan mennessä
• pieniä itse keksittyjä lauluja arjen tilanteista, kuten:
  • «Pienet varpaat peseytyy, peseytyy, peseytyy…»

Laulut ja lorut tukevat erinomaisesti sitä, kuinka kannustaa vauvaa puhumaan, koska ne tuovat esiin:

• toistuvia tavuja
• selkeitä vokaaliäänteitä
• ennakoitavia rytmejä, joista vauvat yleensä pitävät

Vaikka et pitäisi itseäsi erityisen hyvänä laulajana, se ei haittaa. Vauvalle juuri sinun äänesi on se mieluisin ja turvallisin.

Milloin vauvan ääntelystä kannattaa olla huolissaan?

Useimmat vauvat kulkevat omannäköistään ja hieman mutkittelevaa polkua näissä varhaisissa vauvan ääniin ja puheeseen liittyvissä kehitysvaiheissa. Normaalivaihtelu on suurta. Joissakin tilanteissa on silti hyvä jutella ammattilaisen kanssa.

Kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos:

• noin 3 kuukauden iässä vauva:
  • ei ole alkanut äännellä lainkaan
  • ei juuri koskaan päästä tyytyväisiä ääniä, vaan käyttää ääntään vain itkuun
• tai missä iässä tahansa huomaat, että:
  • vauva ei tunnu reagoivan ääniin
  • hän ei säpsähdä kovaa ääntä
  • hän ei ajan mittaan käännä katsetta tai päätä ääntä kohti, kun puhut
  • vauva on poikkeuksellisen hiljainen eikä vauvan ääntelyä juuri kuulu

Pelkkä vähäinen vauvan ääntely ei aina tarkoita isoa ongelmaa, varsinkaan jos vauva on syntynyt etuajassa tai hänellä on ollut sairaalajaksoja. Silti on turvallisempaa kysyä kuin jäädä arvailemaan.

Suomessa voit:

• keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa
• varata ajan lääkärille
• kysyä tarvittaessa kuulotutkimuksesta tai jatkoselvityksistä

Luota omaan tunteeseesi. Sinä tunnet vauvasi parhaiten. Jos jokin jää kaihertamaan mieltä, et ole «turhan huolissasi», vaan vanhempi, joka tekee tehtävänsä.

Sinun äänesi on tärkeämpi kuin arvaat

Yösyötöt pimeässä, hyräillyt laulut vaippaa vaihtaessa, hassut «guu-guu»–keskustelut sohvalla – kaikki nämä hetket ovat osa sitä tarinaa, miten vauvan puheen kehitys etenee.

Kujertelu ja varhainen vauvan ääntely ovat:

• vauvan ensimmäinen askel kohti varsinaista puhetta
• merkki siitä, että keho ja aivot tekevät töitä yhdessä
• pieni kurkistus siihen pulinaan, joka on edessä päin

Kun juttelet, pysähdyt, vastaat, matkit, käytät vauvapuhetta, luet ja laulat, teet jo valtavasti sen eteen, miten rohkaista vauvan ääntelyä ja kuinka kannustaa vauvaa puhumaan.

Et tarvitse täydellisiä sanoja etkä valmiiksi mietittyjä puheita. Sinun ei tarvitse kuulostaa lastentelevision juontajalta.

Tarvitaan vain sinä, vauva ja hetki tilaa niille pienille, ihmeellisille äänille: «aaah», «oooh», «iii», «guu»…